Voiko rautaa syödä omatoimisesti?

Mitä pitää ottaa huomioon, jos syö rautaa ”ominpäin”?

Houkutteleva ajatus, jos epäilen itselläni raudanpuutetta oireideni taustalta niin miksi en söisi rautalisää? Sitähän saa apteekista ilman reseptiä! Nykyisin laboratoriossakin pääsee käymään monissa laboratorioissa ilman lääkärin lähetettä.

Raudan aineenvaihdunta ei harmillisesti ole niin yksinkertaista, sillä pelkkä rautavarastojen mittaus eli ferritiini ei välttämättä kerro missä vika on. Se ei ole kuin d-vitamiini, jota on helppo analysoida siten, että joko sitä on riittävästi tai ei. Hemoglobiinin ja ferritiinin mittaukseen liittyvistä ongelmista olen kirjoittanut aiemmin postauksessa ”Mitä hemoglobiini ja ferritiini kertovat raudanpuutteesta?”

Rautatasapainon mittaamiseen tarvitaan muutakin, vähintään hemoglobiinitaso, analyysi punasolun koosta ja raudankuljetusproteiinin kylläisyysaste. Näiden arvoja tarkastelemalla ja yhdistelemällä oireisiin, ikään ja sukupuoleen voidaan arvella mahdollisen raudanpuutteen olemassaoloa.

Toiset lääkärit vastustavat sitä, että laboratorioon pääsee ilman lähetettä, mutta itse olen havainnut sen asiakkaita palvelevana, matalan kynnyksen toimintana. Monet eivät uskalla lähteä lääkärille monista eri syistä, jolloin omin päin laboratoriossa käynti voi tuntua turvalliselta.

Olen huomannut omalla vastaanotollani, kuinka paljon helpompi ihmisten on lähestyä sairaanhoitaja-miestäni, kuin minua, vaikka molemmat olisimme entudestaan tuntemattomia. Joko mieheni on niin komea tai sitten potilaat oikeasti pelkäävät, että lääkäri puraisee, piikittää, suuttuu tai valittaa taas lihavuudesta.

Ymmärrän täysin!  Jos on tullut henkilökohtaisten asioiden vuoksi lääkärin vastaanotolle, maksaa siitä vielä hyvän summa ja tuleekin tyrmätyksi, ei samaa halua välttämättä kokea uudesta. Viimeinen asia minkä itse haluaisin kuulla on että sinun pitäisi hieman pudottaa painoa (normaalipainon ylärajoilla koko iän taistelleena en ikinä unohda sitä, kun kouluterveydenhoitaja sanoin minulle näin kasiluokan tarkastuksessa).

”Täytän lääkärin velvollisuuteni jokaista kohtaan ketään syrjimättä enkä uhkauksestakaan käytä lääkärintaitoani ammattietiikkani vastaisesti”

Sitä paitsi on google ja on facebookin vertaistukiryhmät. Hämmästyttävää kyllä, mutta niin se vain on nykypäivänä, että potilaat tietävät omasta sairaudesta monesti paljon enemmän kuin alan erikoislääkäri. Sen verran voi lääkärit laskeutua alas puustaan, että edes miettisivät tätä vaihtoehtoa, jos sen tunnustaminen tuntuu liian vaikealta.

”Pidän jatkuvasti yllä korkeaa ammattitaitoani ja arvioin työni laatua”

Mutta mitä jos epäilet raudanpuutetta, käyt lääkärissä ja hän ei vastaakaan sinun odotuksiasi? Lähdet pettyneenä kotiin. ”Ei voi olla raudanpuutetta, kun arvot ovat viitteissä”- se sanoi.

”Suhtaudun kollegoihini kunnioittavasti ja annan heille apuani, kun he potilaita hoitaessaan sitä pyytävät. Rohkaisen potilaitani kysymään tarvittaessa myös toisen lääkärin mielipidettä.”

Vaihda lääkäriä. Etsi ja kysele. Second opinion -kulttuuri ei ole juurikaan rantautunut Suomeen, vaikka Yhdysvalloissa se on arkipäivää. Ihmiset tietävät ja lääkäritkin ovat sisäistäneet yhden ihmisen tiedon rajallisuuden. Voiko tätä asetelmaa hieman verrata diktatuuriin ja demokratiaan? Suomessa on varsin vanhakantainen näkemys lääkärin auktoritaariseen voimaan, mutta se johtunee siitä, että terveydenhuoltojärjestelmämme on julkisrahoitteinen, jolloin rajanvetoja on tehtävä tiukastikin.

Ihmettelenkin, että ihmiset eivät Suomessa ole enempää ottaneet sairaskuluvakuutuksia itselleen, jolloin he voivat vakuutuksen turvin hakea myös sen toisen mielipiteen tai vaikka kolmannenkin. Olen kirjoittanut postauksessa lapsiperheen top 3 vakuutukset tarkemmin miksi sairaskuluvakuuts, matkavakuutus ja tapaturmavakuutus ovat ehdottomia hankintoja lapsiperheessä. Laita vinkit korvan taakse! Huomaa, että esimerkiksi laboratoriokokeet menevät yleensä lääkärin määräyksellä vakuutuksen maksettaviksi. Laboratoriokokeet ovat yleensä jopa lääkärikäyntiä suurempi kuluerä, varsinkin jos on tarvetta useille määrityksille.

Raudanpuutteen arvioinnissa ongelma tulee siinä, miten arvoja tulkitaan. Viitealue on viitealue, eli arvon ollessa viitealueella ei sekään välttämättä riitä, kuten voit lukea postauksestani ”Mitä hemoglobiini ja ferritiini kertovat raudanpuutteesta”.

Viitealueen ulkopuolella olevat arvot ovat sinänsä ”turvallisia”, koska silloin henkilö, joka on käynyt laboratoriossa, yleensä hakeutuu huolissaan lääkärin vastaanotolle ja asia päästää selvittämään. Toki se vaatii, että lääkäri on perehtynyt asiaan. Ja kiinnostunut potilaasta. Ja valmis auttamaan potilasta voimaan paremmin.

Monesti jokin yksittäinen laboratoriokoe saattaakin johdattaa jonnekin ihan muualle, kuten esimerkiksi matala ferritiini saattaa johdattaa piilevän keliakian tai vatsalaukussa jylläävän helikobakteerin jäljille. Tai huomataan, että samalla kertaa otettu hemoglobiini onkin niin alhainen, että on lähdettävä sairaalaan siltä istumalta.

On siis selvää, että pelkkää ferritiiniä ei ole mielekästä käydä laboratoriossa mittaamassa, ellei selvästi ole kyse rautahoidon tehon seurannasta. Se ei sovi seulontatutkimukseksi.

Monet potilaat ovatkin tuskastuneet lääkäreihin, joilta ei saa apua, ja hakevat itse tiedon internetistä.

”Kunnioitan potilaani tahtoa”.

Palataanpa siis lääketieteeseen

Ennen kuin aloittaa rautahoidon, on hemokromatoosin poissulkemiseksi tiedettävä ferritiinitasot. Hemokromatoosi on perinnöllinen sairaus, jossa rautaa imeytyy ohutsuolen alkuosassa ja kertyy elimistöön liikaa.

Rautaylimäärä kertyy kudoksiin aiheuttaen maksakirroosia, diabetesta ja kardiomyopatiaa. Vaikka noin 10-20 %:lla suomalaisista on tämä geenivirhe, ei se vain toiselta vanhemmalta perittynä aiheuta ongelmia. Noin 0.4 %:lla suomalaisista on geenivirhe perittynä sekä äidiltä, että isältä, jolloin se johtaa raudan kertymishäiriöön. Tarkemmin hemokromatoosista ja raudan aineenvaihdunnan häiriöistä Seppo Parkkilan katsausartikkelissa.

Seerumin ferritiinpitoisuus on tällöin reippaasti yli viitealueen ja myös muut rautaparametrit, kuten seerumin rauta, ovat reilusti koholla. Toisaalta edeltävä rautakuuri taas muuttaa näiden arvojen tulkintaa, yleensä ylöspäin.

Se käyttääkö rautahoitoa ennen laboratorioita vai ei, riippuu siitä, haluaako mitata rautavarastojen täyttymistä seurannassa (ei taukoa), vai tarkkailla, miten rautavarastot pysyvät tai analysoida tarkemmin raudan aineenvaihduntaa esim. 2 vk tauko ennen kokeita on paikallaan.

Täytyy toki muistaa, että yksistään seerumin korkea ferritiinpitoisuus ei tarkoita hemokromatoosia, koska tavallisimmin hyperferritinemian taustalla on infektio, tulehduksellinen sairaus maksasairaus tai jokin pahanlaatuinen tauti. Tällöin kontrollikokeista on apua tilanteen selvittämiseksi.

Jos alkaa tuntua liian monimutkaiselta, voit hypätä suotaan nettivastaanottoni ajanvaraukseen, niin katsotaan yhdessä sopiva hoito sinulle!

Itse pidän suurimpana ongelmana raudanpuutteen korjaamisessa omatoimisesti, asianmukaisten itsepyydyettyjen laboratoriokokeidenkin jälkeen, sitä että onko raudanpuutteen syy hoidossa.

Jokaisella raudanpuutteesta kärsivän kohdalla syy etsitään ja hoidetaan, muuten raudanpuute todennäköisesti tulee jatkumaan hamaan tulevaisuuteen asti. Hieman sama asetelma, kuin jos polvi on kipeä ja siihen määrätään särkylääkettä. Varsinainen polvikivun syy saattaa jäädä hoitamatta ja tilanne pahentua, kun on siinä uskossa, että nyt on kaikki hyvin.

”Pidän salassa luottamukselliset tiedot, jotka minulle on potilaita hoitaessani uskottu”

Täytyy muistaa, että facebookin keskustelupalstoilla ei tule yleensä koko totuus esiin. Toisinaan unohtuu, että se hoito mikä yhdelle sopii, ei sovi toiselle. Toisaalta se mitä yksi lääkäri on sanonut toiselle, ei päde toiseen samassa tilanteessa. Oman tilanteen voi selvittää oman lääkärin kanssa luottamuksellisessa potilassuhteessa. Mutta edelleen niille, jotka eivät tätä ole löytäneet, muistuttaisin muutamasta asiasta.

Jos raudanpuutteen korjaamisella on tarkoitus hakea helpotusta väsymykseen tai muihin oireisiin, joista olen kertonut postauksessa ”Raudanpuutteen oireet aikuisella” ja ferritiini arvot ovat matalat, saattaa jäädä muut tärkeät väsymystä aiheuttavat sairaudet huomioimatta. Näistä olen tiivistetysti kirjoittanut postauksessa

”Väsyttääkö? -Lue vinkit, mitä kannattaa selvittää!”

, joten suosittelen vilkaisemaan muutamat varteen otettavat vinkit myös sieltä! Nuoren hoikan naisen toki ei ensimmäisenä tarvitse miettiä uniapneaa, mutta vähän vanhemman naisen tai miehen, jolle vyötärölle on kertynyt muutama kilo maallista hyvää, niin on se jo paljon todennäköisempää.

Raudanpuutteen aiheuttajia

Mikä sitä raudanpuutetta sitten aiheuttaa?

Se onkin monesti salapoliisityötä, johon sisältyy tarkka analyysi punasolujen koosta, muista tarvittavista laboratoriokokeista, joita määrään oireiden, sairashistorian, iän ja sukupuolen mukaan.

Jokainen potilas siis vaivoineen on aina yksilö ja jokaiselle räätälöidään yksilöllinen hoitosuunnitelma. Muutamana esimerkkinä ehdottomasti nostan esille kuukautiset.

Ei vain runsaat ja holona vuotavat kuukautiset, vaan myös ne ihan normaalit, 3-5 päivää kuukaudessa tiputtelevat vuodot. Mukaan muutama raskaus, synnytys ja verenluovutus niin avot. Lisää vinkkejä kuukautisvuodon hillitsemiseksi postauksesta ”Miten kuukautisvuotoa voi vähentää?”

Tavallaan tuntuukin pahalta sanoa ääneen, että verenluovutus on yksi tekijä, miksi rautavarastot ovat joillakin tippuneet minimiin. Lähinnä siksi, että verenluovuttaminen on äärimmäisen tärkeää. Ehkäpä sitä tulisi paremmin kohdentaa, eikä verta luovuttaisi innokkaasti juuri ne nuoret, hedelmällisessä iässä olevat naiset, vaan seulottaisiin tarkemmin luovuttajia, kuten monissa muissa maissa nykyisin jo tehdään.

”Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen”.

Tulehdukselliset suolistosairaudet, kuten Chronin tauti ja haavainen paksusuoli ärtyvät yleensä raudansyönnistä, mutta jos ulosteissa onkin ollut verta tai ulosteet ovat mustia, on suoli kuitenkin tähystettävä syyn löytymiseksi, ja tällöin ei verenvuotoa korjata vain suun kautta otettavalla rautavalmisteella.

Rautalisää ei myöskään pidä syödä ominpäin, jos sairastaa hankalaa gastriittia, divertikuliittia tai munuisen vajaatoimintaa. Kaakkoisaasialaista syntyperää olevilla thalassemia ei ole harvinaisuus matalan hemoglobiinin taustalla, ja silloin rautasubstituutio voi pahentaa oireita. Oikea diagnoosi on siis välttämättömyys hoidon asianmukaisuudelle!

Useimmat mikrobit tarvitsevat rautaa selviytyäkseen ihmiselimistössä ja samalla kun ruokkii elimistöänsä rautalisällä, saattaa tulla ruokkineeksi myös elimistössä jyllääviä infektioita. Vaihtoehtona rauta-aineenvaihdunnan ylläpitämiselle saattaa olla laktoferriini, jota saa mm. maitotuotteista. Laktoferriinistä olen kertonut omassa postauksessaan.

Raudan yliannostus

Raudan tasapaino on siis varsin herkkä ja liikakin on liikaa. Itse asiassa rautamyrkytyksen voi saada jo suhteellisen pienillä annoksilla. Rautatabletit olisi myös suotava pitää kaukana lasten ulottumattomista, sillä 10 kg:lle taaperolle voi myrkytys kehittyä jo parista tabletista, saati että käy juomaan nestemäistä rautaa, jota on helpompi saada kerralla enemmänkin. Mikäli vahinko sattuu, lääkehiilestä ei juuri ole apua, vaan tarvitaan vatsahuuhtelua tai raudan eliminaatioita lisäävää lääkitystä sairaalaolosuhteissa.

”Tutkimuksia ja hoitoja suositellessani otan tasapuolisesti huomioon niistä potilaalle koituvan hyödyn ja mahdolliset haitat.”

Kaiken kaikkiaan, rautahoidon kanssa täytyy tietää mitä tekee, oli sitten omatoiminen googlaileva potilas, ”oman elämänsä hematologi” tai kuka tahansa lääkäri, joka kohtaa potilaita, jotka saattavat kärsiä raudanpuutteesta.

Kannustaisin joka tapauksessa sekä potilaita että lääkäreitä perehytmään aiheeseen lisää, sillä se koskettaa niin monia väsyneitä nuoria naisia. Naisia jotka ovat niin uupuneita, että vain enää jaksa. Naisia, joille määrätään kokeilun vuoksi masennuslääkkeitä, kilpirauhaslääkkeitä tai unilääkkeitä, ilman riittäviä tutkimuksia.

”Työssäni noudatan lääkärin etiikkaa ja käytän vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä. ”

By the way. Blogipostaus ei sisällä minkäänlaista kaupallista yhteistyötä tai affiliatelinkkejä. Ajatus blogin pitämiseksi lähti alun perin siitä, että aloin kirjoittelemaan asiakkailleni ”potilasohjeita”, jotta asiakkaani saisivat mahdollisimman hyvää palvelua. Lähti sitten vähän lapasesta. Toisaalta on ollut mielenkiintoista huomata nettivastaanotollani asiakaspalautteista, että blogia on luettu. Toivon, että siitä on apua myös myös kaikille muille!

”Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen.”

Tutustu myös muihin blogipostauksiin joko raudanpuutteeseen liittyen tai sitten ihan muuhun!

Kursiivilla olevat tekstit ovat lääkärin valasta, siihen mitään lisäämättä, tai siitä poistamatta. Vala on ollut vapaaehtoinen vuodesta 1994, mutta se vannotaan vielä valmistujaisissa kuvastamaan lääkärin sitoutumista lääkärin etiikkaan!

Nähdään pian! -Ilona

Jaan vinkkejä raudanpuutteeseen ja muihin yleislääkärin ajankohtaisiin asioihin Instagram tililläni @laakari_ilonaritola.

Tule mukaan keskusteluun ”Lääkärin blogi” –keskusteluryhmään facebookissa.