Salaisuuteni työn ja perheen yhteensovittamiseen

Minun ruuhkavuodet

Olen tätä kirjoittaessani 33 –vuotias neljän oman ja yhden bonuslapsen äiti. Koulutukseltani olen lääketieteen lisensiaatti ja olen tehnyt lääkärin töitä lähes kymmenen vuotta. Olen onnellisesti naimisissa ja tänä keväänä perustin yrityksen mieheni kanssa. Menossa siis varsinaiset ruuhkavuodet ja haasteena työn ja perheen yhteensovittaminen. Kerron teille salaisuuteni miten minä siitä selviän ja mahdollistan sanonnan:  ”Have a cake and eat it too”.

Jokaikisen työpäivän vaihtaisin edelleen ”kotipäivään” jos se olisi mahdollista, mutta toisaalta nautin vapaudesta syödä ja käydä wc:ssä rauhassa ilman, että vähintäänkin taaperot livahtavat mukaan ihmettelemään vessapaperirullan pyörimissuuntaa. Ja miten ihana on tulla kotiin raskaan työpäivän jälkeen, kun mieheni antaa nauravan vauvan syliini halittavaksi; siinä unohtuu kaikki muut murheet.  Kaiken kaikkiaan varsinaista tasapainoilua on elämäni ollut kaikissa mutkissaan, mutta nyt  9-, 7- 2- ja 1- vuotiaiden lasten työssäkäyvänä äitinä olen onnellisempi kuin koskaan.

 

Salaisuuteni ruuhkavuosiin, toivottavasti poimit muutaman vinkin omaan elämääsi.

1.       Minulla on todella hyvä puoliso.

Sillä, että rakastaa ja arvostaa toista pääsee pitkälle ja sillä saa hieman armoa likaisten sukkien lojuessa kolmatta päivää eteisen lattialla. Mieti, miten arvostat puolisoasi. Kun arvostat itseäsi ja puolisoasi, saat varmasti vastakaikua.

2.       Ongelmien tunnistaminen.

Mieheni ajatusmaailma koti-isyydestä on havainnointieni mukaan hyvin vastaava kotiäitien ajatuksiin, joten tämä ei välttämättä olekaan sukupuolikysymys. Meillä painitaan aivan samojen asioiden kanssa kuin muissakin perheissä. Toinen odottaa kotona jumissa lasten kanssa ja iltapäivän tunnit tuntuvat todella pitkiltä odotellessa puolisoa kotiin ottamaan vastuuta lapsista ja samalla se töissäkäyvä samaan aikaan ajattelee helpotuksella sitä hetkeä kun pääsee kotiin rauhoittumaan raskaan työpäivän jälkeen. Ristiriita. Ongelmien ilmaantuessa puhutaan asiat halki totuudenmukaisesti, eikä lähdetä arvailemaan toisten tunteita ja ajatuksia, sillä ne menevät aina metsään!

3.       Vanhemmat lapset.

He ottavat vastuuta pikkuhiljaa tehtävistä joista pystyvät suoriutumaan. Jo kaksivuotias pystyy tyhjentämään astianpesukonetta ja tekee sen jopa mielellään. Hieman vanhempi lapsi kykenee erottelemaan pyykit värien mukaan tai laittamaan koneeseen valmiiksi pelkät tummat vaatteet. Tuttipullojen kantaminen on myös vastuutehtävä josta kinastellaan joka ilta. Minulla on ajatuksena tässä myös se, että lapset oppisivat jo varhain sen että elämässä on tehtävä tylsiäkin asioita, jotta saa vastineeksi jotain kivaa.

4.       Perheen yhteinen aika. 

Kerran päivässä syödään yhdessä. Silloin laitetaan kännykät ja lehdet pois. Odotetaan kaikki pöydän ääreen, nautitaan ruuasta ja keskitytään hetkeen. Jos on kiire, niin puheensorina jää vähäisemmäksi ja keskitytään popsimaan nakit ääntä kohti. Viikonloppuisin fiinistellään, raivataan värikynät ja suttupaperitkin pöydältä ja sytytetään kynttilät. Toisinaan pidämme teemailtoja; tacoja syödessä laitetaan meksikolaista musiikkia taustalle tai fetasalaatin kanssa kreikkalaista musiikkia, mikä vain saa tunnelmaan mukaan.

5.        Mobiiliaika.

Lapset pelaisivat kännyköillään loputtomiin, jos sitä ei rajoittaisi. Varsinkin 7-9 -vuotiailla tutkimusten mukaan netin käyttö on pääasiassa muiden tuottaman sisällön katselua tai pelaamista.  Ylipitkät pelihetket passivoivat, eikä siitä tule samanlaisa endorfiinimyrskyä kuten liikkuessa. Sama aika vietettynä ulkoilmassa saa äänen kuulostamaan ihan toiselta. Me aikuisetkin vietämme ihan liikaa aikaa netissä ja somessa. Vähän väliä täytyy muistuttaa toinen toisiamme, siitä että some ei tule enää illalla sänkyyn, vaan siinä on vain me aikuiset.

6.       Etätyö.

Aina jos mahdollista, yritä saada osa töistä käännettyä etätöiksi. Nykyisin työnantajien kanssa on varsin helppo neuvotella näissä asioissa, kun jo pelkästään työpaikalle selviäminen on puolivoittoa päivästä. Ja kyllä, lääkärinkin on mahdollista tehdä etätöitä, niin miksei muillakin, kun käyttää hieman luovuutta (no tietyissä rajoissa). Ylipäätänsä nukun mieluummin aamulla klo 7.55 asti ja avaan puhelimen klo 8, kuin että herään klo 6, puen itseni kanssa samanaikasesti taaperot kahteenkymmeneen eri vaatekappaleeseen, raahaan ne aamu-unisena hoitoon ja olen työpaikalla klo 8. Haluatko sinä säästää aikaa ja asioida lääkärin etävastaanotolla? Lue lisää tästä.

7.       Minilomat.

Vaikkakin mennään perheen kanssa lomalle, jonne seuraa kaikki vastuut, ruoanlaitot, vaatteiden- ja vaipanvaihdot, jo se että on konkreettisesti poissa arjen ympyröistä, saa jotenkin tuntemaan olonsa vapaammaksi. Kylpylälomat, angry birds puistot, kaupunkilomat, mökkeilyt, kaverikyläilyt. Varmasti muutaman tunnin ajomatkan päästä löytyy kenen tahansa kotoa sopiva matkailukohde. Tai sitten voi repäistä ja lähteä lasten kanssa Kanarialle, josta on oma blogikirjoitus.

8.       Elä hetkessä.

Mitä sen on ihan oikeasti väliä että lapsen uudet vaatteet ovat kurassa, syntymäpäiväjuhlien ohjelmanumerona on taas ongintaa tai että iltapuuro on pitkin pöytää. Oikeasti?

9.       Siivoja.

Lapsiperheissä riidellään eniten rahasta, ajankäytöstä ja kotitöistä. Ulkoista kaiken minkä voit, minimoi riskit. Voisiko joku naapuruston isommista lapsista käydä leikkaamassa edes kerran kuussa sen nurmikon tai tekemässä lumityöt ja puolisosi saisi levähtää sen hetken? Tai anoppi tekisi kerran viikossa ruuat koko perheelle ja olisi valmis ateria odottamassa töistä tultuasi? Joskus onneenkin on oikoteitä. Rahavirtaa on monissa lapsiperheissä hyvin vaikea muuttaa, se menee mikä tuleekin, mutta välttäisikö pienellä sijoituksella siivojaan tai kauppakassipalveluun monet riidat?

10.   Älä motkota.

Jos haluat selvitä pikkulapsiarjesta kunnialla, niin että sinulla on vielä parisuhdekin olemassa sen jälkeen, niin älä nyt vaan ala motkottamaan toiselle niistä likaisista sukista tai sohvalla murustelusta. Jos hän on niin väsynyt, että ei saa itse niitä korjattua, niin mikset veisi niitä itse pesukoriin tai hieman imuroida siitä vierestä? Ehkä hän tekee joskus saman puolestasi. Joka tapauksessa toinenkin tekee paljon huomaamatonta työtä ja on varmasti vähintään yhtä rasittunut, niin on aika lyhytnäköistä ”lähteä etsimään syyllisiä”.

11.   Nukkuminen.

Se on pyhä asia, välttämätöntä terveydelle ja edellytys niin lasten, kuin aikuistenkin jaksamiselle. Unen häiriintyminen täytyy vain minimoida. Meillä esimerkiksi aikuisten yönunia radikaalisti parantava vaikutus oli sillä, kun pienimmät lapset opetettiin nukkumaan omassa huoneessa omissa sängyissään. He eivät enää häiriintyneet aikuisten mahdollisesta kuorsauksesta ja aikuiset eivät enää häiriintyneet lasten propelimaisesta liikehdinnästä yöaikana. Vinkkejä unikoulun pitämiseen mm. Kaksplussan Nyt heti -blogissa (ei sidonnaisuuksia).

12.   Viimeinen kohta vaan tärkein on parisuhde.

Se on elämän suola. Se tuo onnen päivään.  Tee kaikkesi sen eteen. Pyydä anteeksi virheesi. Anna aikaa. Kuuntele toisen murheet. Rakasta.

Varataksesi ajan vastaanotolleni (myös etävastaanotot videovälitteisesti ympäri Suomen) soita suoraan ajanvaraukseen 044 978 60 84 ma-pe 8-18, la 10-16.

Mikäli tykkäsit postauksesta jaa se kavereillesi! Muista myös tilata sivun alalaidasta ilmoitus sähköpostiisi uuden kirjoituksen ilmaantumisesta!

Katso myös muut blogipostaukset, kuten Mikä minua väsyttää? tai Osaatko elvyttää?

2 thoughts on “Salaisuuteni työn ja perheen yhteensovittamiseen

  • Hyviä vinkkejä. Etenkin nukkumisen, hyvän puolison ja parisuhteen sekä siivoojan palkkaamisen allekirjoitan! 🙂 Minua harmittaa, ettei meillä Vaasassa ainakaan toistaiseksi ole mitään toimivaa kauppakassipalvelua, se olisi iso apu arkeen myös.

    • Hei, me itse asumme aika syrjässä ja lähikaupat toimittavat kauppakassit kotiin asti! Aika monilla kaupoilla on tämä lisäpalvelu, kannattaa kysyä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: