Raudanpuute vuosikausia kestäneen väsymyksen takana -Veskun tarina

Hieman yllätyksenä itselle oli muun muassa rautavarastoja kuvaava ferritiiniarvoni, joka oli vain 12. Tiedän sen nyt tarkoittavan hankalaa raudanpuutetta. Oli kuitenkin vapauttavaa ja helpotttavaa, kun oireeni saivat selityksen. En ollutkaan ihan vanha!

Vesa-Matti, 42

TOIMITUSJOHTAJA

TÄMÄ ON VESKUN TARINA VUOSIEN MATKASTA KOHTI DIAGNOOSIA

Vesku, 42, oli lopen uupunut. Hän nukkui 12 tunnin yöunet ja silti vaimon lähdettyä töihin, hän meni takaisin nukkumaan aina välillä heräten vauvan ääntelyyn. Elämänmyönteisestä perheenisästä oli tullut väsynyt pessimisti.

Joka aamu hän heräsi suunnittelemaan päivän askareita, lampaiden karsinan rakentamista ja autotallin suunnittelua, vain illalla havaitakseen, että mitään niistä ei ollut tullut tehtyä päivän aikana. Uusperheeseen oli syntynyt kaksi lasta vuoden välein, joita molempia Vesku oli jäänyt kotiin hoitamaan vaimon mennessä töihin. Lapset nukkuivat yönsä varsin hyvin ja päivisinkin kahdet usean tunnin päiväunet, vain välillä herätäkseen jokeltelemaan ja muistuttamaan suloudestaan.

  • ”Viimeiset 10 vuotta olin valittanut eri lääkäreille väsymystä ja kokeillut ainakin viisi eri masennuslääkettä. Sain niistä kaikista vain haittoja ja yksikään ei auttanut. Lääkäreiden oli helppo olettaa, että kiireinen elämäntyylini lääkefirman myyntitykkinä aiheutti stressiä tai työuupumusta ja ongelmat ratkeaisivat vain löytämällä sopiva lääkitys. Eräskin masennuslääke laukaisi niin hankalan paniikkikohtauksen, että luulin kuolevani. Koskaan aiemmin ennen en ollut saanut yhtäkään paniikkikohtausta, joten syystäkin aloin välttelemään lääkkeitä ja muutuin hieman skeptiseksi lääkäreitä kohtaan.”
  • ”Nykyisen vaimoni tavatessani varoitinkin olevani vanha ja raihnainen. Olin väsynyt, minulla oli rytmihäiriöitä, kestävyyskunto oli surkea, kärsin päivittäisistä migreeneistä ja nukuin päivät pitkät. Olin silloin 38 vuotias.”

Vesku toimi useita vuosia lääkefirman tuotespesialistina ja tykkäsi työstään. Se toi haasteita ja vaikka päivät olivat ympäripyöreitä ja töitä oli pakko tehdä iltaisin ja viikonloppuisin, oli se myös palkitsevaa. Työ ei kuitenkaan sopinut hyvin pienten lasten isälle, joten vaimon ilmoittaessa olevansa raskaana oli perheelle selvää, että on Vesa-Matin vuoro levätä ja jäädä kotiin tulevan vauvan kanssa.

15 vuoden kokemus sairaanhoitajana, niin kehitysvammalaitoksessa kuin päivystyspoliklinikassa oli koulinut hänestä jo hyvän ihmistuntijan ja hän osasi auttaa toisia ihmisiä. Lääkefirma vaihtuikin vielä sitä ennen päivätyöhön diabeteshoitajana, tosin lyhennetyllä työviikolla. Tuolloin vaimo jo ihmetteli, että väsymys on poikkeavaa, ei normaalin ihmisen kuuluisi olla hereillä vain nippanappa ollakseen töissä ja nukkuakseen loppuaikaa. Vesa-Matti oli itse jo tottunut tähän, sellainen hän oli. 

  • ”Olin kuvitellut, että työni teki minut väsyneeksi, mutta kun vaihdoin ja vähensin töitä, ei väsymys hävinnytkään! Kärsin rytmihäiriöistä ja kerran sain niin kovan puristavan rintakipukohtauksen, että jouduin sairaalaan tutkittavaksi. Sydäninfarktia ei löytynyt, mutta verenkuvassa koholla ollut hemoglobiini herätti päivystävän lääkärin huomion ja hän suosittelikin verenluovutusta veren ohentamiseksi ja sydäninfarktiriskin pienentämiseksi. Suvussa ei tosin ollut erityistä taipumusta aivo- tai sydäninfarkteihin.”

Uniapnea todetaaan

  • ” Ennen kuin ehdin luovuttamaan verta, vaimo havaitsi öisin vauvaa imettäessään, että kärsin yöllisistä hengityskatkoksista. Sain työterveyslääkäriltä lähetteen uniapnearekisteröintiin ja minulla todettiin vaikea uniapea. Sain nopeasti peruutusajan sairaalan keuhkopoliklinikalle ja oman Cpap-laitteen käyttöön.”
  • ”Oli ihmeellistä herätä virkeänä kaikkien väsyneiden vuosien jälkeen. Vaikka laite oli mukana reissuissakin ja heräsin virkeänä, kärsin silti iltapäivää kohden lisääntyvästä väsymyksestä. Päätin kokeilla verenluovutusta. Sairaanhoitajan päivätuotä jaksoin tehdä enää kahtena päivänä viikossa ja loppuaika meni noista kahdesta päivästä toipumiseen.”

Vesku kärsi monista erikoisista oireista, jotka oli laittanut jo vanhuutensa piikkiin, kuten huonosta kunnosta ja rasituksen siedosta.

  • ”Kummallisin oire oli se, että kun nousin uuden omakotitalomme toiseen kerrokseen ja jo puolivälissä jouduin pysähtymään lepäämään, sillä jalkani tuntuivat puupökkelöiltä. Ne olivat reisistä asti todella tönköt, kuin olisivat menneet hapoille tuosta muutaman askelman noususta. Samaan aikaan tuli hengenahdistusta ja puuskutin. Ajattelin sen silloin johtuvan astmasta, mutta vaikka kuinka nostin astmalääkitystä ja PEF-arvot olivat jo yli viitteen, ei oireet helpottaneet.”

Saliharrastus oli jäänyt jo pari vuotta aiemmin. Vesku oli intohimoinen treenaaja ja kävi salilla monta kertaa viikossa. Hän kertoo, että nosti 140 kg sotilaspenkistä, mutta ei kehittynyt siitä eteenpäin.

  • ”Yritin panostaa treenin kestävyyteen, mutta vaikka kuinka tein toistoja en kehittynyt yhtään. Ainoastaan voimaa pystyin hankkimaan lisää. Silti hyytyminen tuli todella nopeasti ja jouduin painamaan pään polviin, kun oksetti ja heikotti.”
  • ”Siinä vaiheessa en yhtään ihmetellyt, että jotkut sortuvat laittamaan vähän ekstravoisilmää kaurapuuroon, niin turhauttavaa se oli. Lopulta kun vaimo treenasi samoilla painoilla, lopetin koko homman. Olin rakentanut kuntosalin autotalliin, mutta ei vähempää voinut enää kiinnostaa koko touhu. Jo ajatus sai tuntemaan oloni heikoksi ja vanhaksi.”
  • ”Pelkästään yhden 15 minuutin treenistä kesti monta päivää palautua, ei se ollut enää hauska harrastus.

Lopulta Vesku alkoi kiinnostua vaimon jutuista. Vaimo oli mm. äitiysneuvolan lääkärinä hoitanut monia väsyneitä äitejä ja perehtynyt raudanpuutteeseen väsymyksen takana. Oli hän itsekin kärsinyt hankalista raudanpuutteen oireista kahden perättäisen raskauden aikana ja joutunut olemaan sairauslomallakin väsymyksen ja ennenaikaisen supisteluiden vuoksi.

Oman lääkäriaseman avaudutta Vesku pääsi lopulta tutkimtaan omaa verenkuvaansa laboratorion näytteenotossa.

  • ”Hieman yllätyksenä itselle oli muun muassa rautavarastoja kuvaava ferritiiniarvoni, joka oli vain 12. Tiedän sen nyt tarkoittavan hankalaa raudanpuutetta. Oli kuitenkin vapauttavaa ja helpotttavaa, kun oireeni saivat selityksen. En ollutkaan ihan vanha!”

Ferritiini on toki vain yksi osa laboratoriotutkimuksia, mutta siitä pääsi hieman jyvälle ongelmasta.

  • ”Olen myös koko aikuisikäni kärsinyt ärtyneen suolen oireyhtymästä, joka ripulipainoitteisena on todennäköisesti lisännyt raudanpuutetta ja muita vitamiinipuutoksia edelleen myötävaikuttaen väsymykseen. Viimeiset 4 vuotta ovat tosin olleet parempia noudattaessani vaimon suosittelemaa FODMAP ruokavaliota. Säännöllisesti monivitamiinivalmisteita käyttäessääni olin kuvitellut, että sillä puolella kaikki on kunnossa. Monivitamiinivalmisteissa ei vain yleensä ole rautaa.”
  • ”Toki historiassani on monia tekijöitä, joita vain raudanpuutteen hoitoon perehtynyt lääkäri näitä pystyy yhdistämään ja ottamaan huomioon, niin monialainen ongelma se on. Sairastamallani astmalla, jonka sain pitkäkestoisesti homealtistuksesta, on oma osuutensa koko jutussa.”
  • ”Nyt olen  korjannut raudanpuutetta vaimon ohjeilla ja jo viikon jälkeen huomasin selvän muutoksen. Viikon jälkeen sanat alkoivat löytymään ja käsien jatkuva vapina loppui. Oire, jolle olin aiemmin jo saanut diagnoosinkin ”Essentielli vapina”. Epäilen että varastot ovat itselläni edelleen varsin tyhjät, ja vähäinenkin elimistöön tuleva rauta menee heti hyötykäyttöön, sillä jo muutaman päivän tauon jälkeen huomaan kuinka aivosumu alkaa uudestaan ja ajatus ei tahdo kulkea.”
  • ”Monet muutkin oireeni ovat hävinneet, ehkä en olekaan vanha ja monisairas. Esimerkiksi migreenistä en ole kärsinyt kertaakaan, vaikka ennen se oli päivittäistä. Silmätkään eivät enää kuivu niin herkästi ja olen päässyt vähentämään kostuttavien silmätippojen käyttöä.”
  • ”Sormenpäiden haavaumat ovat parantuneet itsestään, samoin kuin jalkapohjien halkeamat. Aiemmin hölväsin monta kertaa päivässä, vaikka mitä lääkerasvoja ja nyt en ole tarvinnut niistä mitään. Iho on parantunut kuin itsestään. Uusia finnejäkään ei ole tullut kasvoihin, vaikka aiemmin yritin saada niitä kuriin vaimon kasvovesillä ja puhdistusaineilla.”
  • ”Nyt uskaltaa taas suunnitella uutta vaellusreissua Syötteelle. Viime vuonna kävimme Saariselällä ja en kertakaikkiaan pysynyt vaimon perässä. Vaimoni kysyi, että miten noin niin kuin omasta mielestä meni. Vastasin ”ihan hyvin”, sillä jaksoin kävellä 2-vuotiaan poikani tahdissa kolmen kilometrin lenkin. Pojan ottaessa spurttia vaimo nappasi hänet kiinni, koska minä en olisi jaksanut ottaa juoksuaskeltakaan.”
  • Nyt tiedän että pojan kasvaessa, pysyn minäkin perässä!

3 thoughts on “Raudanpuute vuosikausia kestäneen väsymyksen takana -Veskun tarina

  • Hei Vesku. Hieno tarina.. mukavaa että olet tolpilla. Mulla astma myös homeista.. salin lopetin ja ylipainoa sen jälkeen kertynyt paljon. Nyt en jaksa oikeastaan mitään. Viime viikolla kävin yksityisellä otattaa ferritiinin ja pitää alkaa soittamaan lääkäriaikaa. Jännä huomata miten löysin melkein itseni tuosta tarinasta. Fodmap täälläkin käytössä. Paranikohan se sulla yhtään? 🙂

  • Voiko ferritiiniarvo, eli varastorauta-arvo olla huono, vaikka normaali hemoglobiiniarvo onkin hyva?

    • Lennu: voi olla olemattomat varastoraudat ja sen mukaiset oireet, vaikka hemoglobiini olisi normaali tai jopa korkea!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: