Polvikipu -Pitääkö lähteä lääkäriin?

Tämän blogipostauksen idea tuli anoppini kommentista. Hän kertoi lukeneensa blogipostauksiani, mutta totesi että jotkut kirjoitukset ovat hieman erikoisia viitaten viimeaikaisiin kirjoituksiini raudanpuutteesta ilman anemiaa ja ferritiinistä. Milloinpa anoppini ei olisi oikeassa. Aloin miettimään mitkä vaivat olisivat kaikkein yleisimpiä vaivoja yleislääkärin vastaanotolla ja tulin siihen tulokseen, että polvikipu on väsymyksen ohella yksi päivittäinen kohtaamistani vaivoista.

Miten lähden tutkimaan polvivaivoja?

Isoisältäni, joka on kirurgi, olen oppinut kaksi lausetta, jotka kulkevat lääkärin vastaanotollani kantavana ajatuksena joka päivä:

Ensimmäinen on, että ”Anamneesissa piilee diagnoosi”. Anamneesi on lääketieteen termi, joka tarkoittaa käytännössä esitietoja, joita lääkäri kokoaa yhteen potilasta haastattelemalla ja tutkimalla potilaan aikaisempaa sairashistoriaa.

Riittävän tarkkaan kuunnellessaan ja haastatellessaan potilasta pitäisi periaatteessa ratketa diagnoosikin. Laboratoriotutkimuksilla ja potilasta tutkimalla vain vahvistetaan tuo diagnoosi.

Potilasta haastattelemalla ja kyselemällä oireiden kestosta, sairaudenkulusta ja siihen vaikuttaneista tekijöistä pääsen nopeastikin oikean diagnoosin jäljille. Joskus potilasta hämmentää, kun varsin pitkäänkin saatan takertua esimerkiksi siihen, kuinka pitkä aika on ”jonnii aekoo”, ” viime aakana” tai ”vaekkee sannoo”. Toiselle tämä tarkoittaa kolme päivää ja toiselle ihmiselle kolme vuotta. Kolme päivää nimittäin esimerkiksi polvikivun kohdalla vie ajatukseni enemmän tapaturman, kihdin, reuman aktivoitumisen suuntaan ja kolme vuotta enemmänkin kroonisen polvinivelrikon suuntaan.

Oireen kesto on siis tärkeä saada selville. Samalla saan arvokasta tietoa siitä, kuinka kauan potilas on kärsinyt oireistaan, siitä kuinka kauan hän on sinnitellyt kivun kanssa ja miten se on vaikuttanut hänen henkiseen hyvinvointiinsa. Kipujen kanssa taistelu vaatii paljon henkisiä voimavaroja ja vähintäänkin yhtä tärkeää kipujen hoidon kanssa on henkisen taistelukunnon vaaliminen.

Tiedetään, että esimerkiksi kroonisia selkävaivoja pitkään sairastaneista jopa puolet masentuvat jatkuvan kipuaistimuksen muuttaessa aivojen toimintaa. Kipujen hallinnassa siis myös mielenterveydenhoito on olennaista ja mielenterveyden vahvistaminen keskustelujen, vertaistuen ja tarvittaessa psykologin avulla on myös kivun hoitoa. Mielenhallinnalla pystytään vaikuttamaan siis kipuaistimuksen syntyyn ja kivun kokemiseen.

No nyt se kyselee kummia!

Kyllä, vaikka potilaan ja lääkärin mielestä polvinivelrikkodiagnoosi olisi jo päivän selvä, astuu kuvaan toinen ukiltani oppima lause ”Mikä erottaa lääkärin puoskarista? -Hyvin suoritettu lisensiaatin tutkinto”.

Tällä hän tarkoitti sitä, että puoskarikin tietää, kun tarpeeksi monta kertaa toistaa, että mikä on nivelrikko ja miten sitä hoidetaan. Hyvin suoritettu lääkärin tutkinto sen sijaan opettaa tietämään myös ne kymmenet, ellei sadat eri diagnoosivaihtoehdot mitkä voivat piillä polvinivelkivun takana. Kun näytän mietteliäältä, niin todellakin päässäni surraan näitä kaikkia vaihtoehtoja läpi ja sen mietinnän lomasta saatan esittää hieman outojakin kysymyksiä, toki riippuen tilanteesta, kuten esimerkiksi. Onko polvi pettänyt alta tai lukkiutunut (nivelkierukkavamma), onko kipua myös koko jalan matkalta (välilevypullistuma), kipuilevatko muutkin nivelet, kuten ukkovarvas (kihti) tai sorminivelet ja päkiät (reuma). Onko potilas käynyt ulkomailla tai sairastanut ripulin viime aikoina (reaktiivinen artriitti).

Näppituntuma on ehdoton polvikipua tutkiessa

Kun tutkin ja vääntelen polvea, ei tarkoituksena ole suinkaan satuttaa potilasta, vaikka josku potilaasta siltä tuntuisikin. Vertailun vuoksi aloitan aina kivuttomasta jalasta, jotta saan kuvan minkälainen potilaan jalka olisi todennäköisesti hyvässä tilanteessa. Tämä hämmentää potilasta ja yritän aina ehtiä selittämään kaiken mitä teen, mutta samalla aivot raksuttavan niin kovaa, ettei ehdi puhumaan.

Turvotus vie ajatukset bursiitin, murtuman, kierukkavamman, Bakerin kystan, niveltulehduksen tai nivelrikon suuntaan, tavallisimmin siis.

Pistemäinen kipu vie ajatukset paikasta riippuen nivelrikon, kierukkavamman, hyppääjän polven, laskimotukoksen tai kondromalasioiden suuntaan.

Samalla tutkitaan myös vähintäänkin nilkat, jalkaterät, lonkkanivelet, selkä ja ryhti, sillä kivun syy saattaakin löytyä ihan muualta. Esimerkiksi vaivaisenluut saattavat aiheuttaa virheasentoa kävellessä joka tuntuu polvessa ja toisaalta lonkan nivelrikko saattaa heijastella polvikipuna. Tällöin hoito voi olla niinkin yksinkertainen kuin vaivaisenluutuen käyttö, joita löytyy esim. PediHealthin verkkokaupasta.

Kuvat ja kokeet polvikivun selvittelyssä

Monesti vielä tarvitaan diagnoosin varmistamiseksi tai hoitosuunnitelman tekemistä varten tarkempi kuva vamman laajuudesta esimerkiksi magneettikuvauksella.

Tulehdukselliset taudit taas näkyvät verikokeissa, kuten kihti, reuma tai bakteeritulehdus. Näitä kokeita ei kannata omin päin otattaa, vaan jutella aina lääkärin kanssa tarpeellisista tutkimuksista.

Polvikipu ja hoito

Koska kipu on vain oire, selvitetään kivun syy aina. Pelkällä polven silittelyllä ei pitkälle potkita. Oikeaan diagnoosin pääsemiseksi kannattaa nähdä vaivaa, jotta saataisiin oikea hoitokin nopeasti aloitettua, toimintakykyä parannettua ja elämänlaatua kohennettua.

Esimerkiksi polven nivelrikossa tärkeitä hoitoja ovat omien lihasten vahvistaminen, johon erinomaisia vaihtoehtoja ovat pyöräily, vesijumppa, kävely. Näin niveliin ei kohdistu kohtuutonta rasitusta ja iskuja pahentamaan kipua. Venyttelyt ovat osa lihashuoltoa, sillä kireät lihakset puolestaan voivat aiheuttaa kohtuutonta rasitusta nivelille.  Erilaiset apuvälineet, kuten sukkienvetolaitteet ja kävelykepit kannattaa ottaa mukaan, kun päivittäiset toiminnot menevät hankaliksi.

Kivun hoito tähtää kivuttomuuteen tai vähintäänkin kipujen hallintaan. Suomalainen Käypä hoito -suositus suosittaa särkylääkkeenä parasetamolivalmisteita, tulehduskipulääkkeitä, joko tablettina tai iholle siveltävinä valmisteina sekä opioideja tarvittaessa lyhytaikaiseen käyttöön.

Fysioterapia

Fysioterapian osuudesta polviniverikon hoidossa kertoo OMT fysioterapeutti Antti Marttinen Movement Fysios Vantaa Oy:sta: ”Jopa aika isossa osassa polvikiputapauksia tarkka diagnoosi jää epäselväksi vaivan ollessa enemmänkin toiminnallinen; polvi voi olla ”sijaiskärsijä” epäoptimaalisen nilkan, lonkan ja / tai lantion toiminnan takia. Tällöin tarkka fysioterapeuttinen analyysi, tarvittaessa manuaalinen terapia mutta ennen muuta löydösten mukaan räätälöity ja ohjattu harjoittelu johtavat haluttuun lopputulokseen eli polvikivun helpottamiseen ja varsinaisen syyn hoitumiseen.

Kuitenkin suurin potilasryhmä polvikivuista puhuttaessa lienee nivelrikkopotilaat. Vaikka tutkimusnäyttöä ja sitä kautta tutkittuun tietoon perustuvia hoitokäytäntöjä on julkaistu sekä Suomessa että kansainvälisesti, on ilmeistä, että hoito ei läheskään aina ole suositusten mukaista vaan että ikään kuin tyydytään siihen, että nivelrikko kuuluu ikääntymiseen.

On huomioitava, että polven nivelrikossa oireilevia niveliä voi olla kolme: sisempi tai ulompi reisiluu-sääriluu-nivel tai lumpion ja reisiluun välinen nivelpinta. Viimeksi mainittu on polvinivelrikon eräänlainen alaluokka, joka vaatii omanlaistaan paneutumista. Kuten ilman kuvantamislöydöksiä oireilevassa toiminnallisessa polvikivussa, voi nivelrikkoakin pahentaa kuormitustekijät joko polven yläpuolelta (lonkan, lantion ja lannerangan toiminta) tai alapuolelta (nilkan ja jalkaterän toiminta). Erityisen yleisesti, puhtaasti näppituntumana, polven nivelrikkokipuun tuntuisi vaikuttavan tekijät jalkaterän, nilkan ja säären toiminnassa kävelyn ja myös muun liikkumisen yhteydessä”.

Näinpä! Riittävällä fysioterapeuttisella harjoittelulla voidaan myöhentää tai välttää kokonaan nivelrikon viimevaiheen hoitokeino, eli tekonivelleikkaus. Ja tarvitaan senkin jälkeen vielä aktiiviseta fysioterapiaa kuntoutuksen tueksi. Sanonkin lähes kaikille kipupotilailleni että: ”tästä eteenpäin fysioterapeutti on paras kaverisi”.

Nivelpistokset polvikipuun

Kun särkylääkkeet eivät riitä, tai niistä tulee muita haittoja, kuten tulehduskipulääkkeisiin liittyvä verenvuotoriski, polvinivelrikon hoitoon voidaan laittaa nivelensisäisiä glukokortikoidiruiskeita, yleensä yhdessä puuduteaineen kanssa. Ne lievittävät kipua ja toimivat anti-inflammatorisesti. Hyaluronaattiruiskeita eli ns.kukonhelttauutetta voidaan Käypä-hoitosuosituksen mukaan myös kokeilla, etenkin, jos samanaikaiset sairaudet, kuten diabetes, rajoittavat muita hoitoja. Se lievittää kipua ja parantaa toimintakykyä. Valmisteita löytyy monia erilaisia, joissa on merkittäviäkin hinta ja tehoeroja. On eräs kiekkoilijakin tuonut esille, miten sellaisen avulla pelasi vielä yhden kauden NHL:ssä.

Näihin ja moniin muihin kiputiloihin saat apua lääkäriltäsi. Ota yhteyttä Medipudas Oy:n hoitajiin ja lääkäriin info@medipudas.fi tai 044 978 60 84 niin järjestämme ajan jopa samalle päivälle

Kävelkää kivuttomasti!

-Ilona

Muista tilata ilmoitus uusista blogipostauksista sähköpostiisi! Jaa myös näitä ilmaisia terveysvinkkejäni some kanavissasi, jotta mahdollisimman moni saisi tarvitsemansa tiedon ja avun. Muista liittyä myös keskusteluun mukaan Lääkärin blogin facebook ryhmään.

Postaus ei sisällä maksettuja mainoksia tai affiliate-linkkejä.

2 thoughts on “Polvikipu -Pitääkö lähteä lääkäriin?

  • Hei, muittaisin tuota lausettasi: esimerkiksi polven nivelrikossa tärkeitä hoitoja ovat omien lihasten vahvistaminen….! Olet lopuksi kirjoittanut venytyksen, ja nyt se viittaa lihasten vahvistamiseen, mikä antaa täysin väärän kuvan. Nuo ehdottamasi liikuntamuodot johtavat yleensä lihaksiston vahvistumiseen, mutta venyttely ei ole vahvistamista vaan ennemminkin pyrkii liikkuvuuden lisäämiseen. Eräs nuorehko polvipotilaani, joka on niveliltään yliliikkuva(laksiteettia kaikissa nivelissä reilusti)venytteleekin kovin mielellään, koska se on hänelle helppoa,mutta virheellisesti on saanut sen käsityksen, että se vahvistaa hänen lihaksiaan. Näin ei ole vaan oikein ohjattu reisijumppa ja polvinivelen artikulointi auttaa hoitomuotona ja siihen lisättynä akupunktio kivunhoitona, jotta medikalisaatiota voitaisiin vähentää.

    • Kiitos huomautuksesta, pilkkuvirheeni muuttaakin lauseen kokonaisuuden, ja senhän tosiaan voi ymmärtää näin, korjaan pikimmiten!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: