Painostavat rokotukset

Jospa terveelliset elämäntavat pitäisivät rokotukset loitolla?

Nainen ajatteli, että aamusmoothiet ja kaksi kertaa viikossa bodypumpissa käynti riittävät tehokkaasti vastustamaan tauteja, jotka tuntuvat olemaan kaikkien muiden vitsaus, mutta influenssaa hän ei ollut koskaan sairastanut ennenkään, joten ei sen kummemmin ajatellutkaan ottaa rokotetta itselleen, saati sitten lapsilleenkaan.

Mediassa oli kovasti kohuttu sikainfluenssapiikin aiheuttaneen narkolepsiaa ja kaikkia mystisiä väsymysoireyhtymiäkin epäiltiin, joten miksi turhan takia riskeerata!? Naapurin sairaanhoitaja vinkkasi, että heilläkin töissä suurin osa jätti rokotuksen ottamatta, kun joku oli kertonut saavansa entistä pahemman taudin pelkästään rokotuksesta. Muutama pikainen googlaus vielä aiheesta ja kokonaiskuva muodostui äkkiä, että nainen koki olevansa oikeassa.

 Sitten nainen sai influenssan.

Se tuli salakavalasti takavasemmalta, mahdollisesti ostoskärryjen kädensijasta, hiipi hengitysteihin ja tarttui joka soluun ja pisti elimistön hälytystilaan seuraavaksi kahdeksi viikoksi. Käytännössä siis sängyn pohjalle, josta nainen huuteli ohjeita lapsille siitä kuinka monta minuuttia hampurilaisia kuuluu mikrottaa tai kenen vuoro oli ruokkia kissat. Pomolta sateli huolestuneita viestejä voinnista ja jatkokysymyksenä aina, että miten kustannuslaskelmat uuden tuotelanseerauksen kanssa etenevät. Hyvä kun jos kännykän näytöltä rähmäisillä ja sumeilla silmillä löysi edes sähköpostiappsin.

Useampi vuorokausi vierähti totaalisumussa ymmärtämättä kellonajoista yhtään mitään, kun kaikki voimat meni kylmänhorkkien aikana peittojen ja villasukkien etsimiseen. Jokainen pienikin kihelmöinnin alku keuhkoissa laukaisi pienimuotoisen paniikkikohtauksen, kun tiesi, että ensimmäistä yskäisyä seuraisi hillityön yskänpuuskan hyökyaalto, tunne siitä kuinka happoa kaadettaisiin suoraan verestäviin keuhkoihin ja vähintäänkin muutama kylkiluu katkeaisi. Jokainen nivel ja lihas huutsi apua kun särky tuntui siltä kuin kymmenet hiiret nakertaisivat jokaista jäljellä olevaa tervettä solua. Särkylääkkeistä oli se ilo, että kuumeen sai pidettyä juuri ja juuri alle 39:n, muuhun niistä ei sitten ollutkaan.

Työterveyshoitajalta saadun monisivuiset ohjeet influenssan itsehoidosta ja kolmen päivän sairausloma olivat varsin laiha lohtu, kun sairauslomaa pitäisi saada kohta lisää, ja ei kelpaa kuin lääkärin todistus. Millä sitä jaksaisi raahautua minnekään ihmisten ilmoille, kun omaan WC:nkään laahustaminen tuntuu ylivoimaiselta tehtävältä?

(Lääkäriasemamme avaa etävastaanoton muutaman viikon kuluessa, seuraa tilannetta facesivuillamme)

Sitten sairastuivat lapset. Nainen lähti 2-vuotiaan astmaatikkolapsen kanssa yötä vasten yliopistosairaalan päivystykseen. Kuuden tunnin odottelun jälkeen pääsivät he vihdoin osastolle. Naisen mielestä siinä ei ollut mitään epäselvää ja kyllähän häntä hävetti miten hän huusi viimeisillä äänenrippeillään valkotakkiselle nuorelle miehelle, kun hän kehtasikin vihjata että järkevintä olisi lähteä kotiin. Että eivät he kuulemma ole ainoita jotka ovat sairaana, että pitäisi jättää tilaa pienemmille ja sairaammille lapsille? Ja minunko lapseni ei olisi ollut kuolmansairas.

Siinä vaiheessa naisella ei ollut enää muuta päämäärää elämässä kuin, että kaikki selviäisivät hengissä. Hän taistelisi leijonanemon lailla lastensa puolesta, tuntien osaltaan syyllisyyttä hieman huolettomaankin asenteeseensa influenssaa kohtaan. Hän ei kuitenkaan tehnyt sitä virhettä, että alkaisi omasta naiiviudestaan syyttämään terveydenhuoltojärjestelmää, mutta kunhan nyt kaikki vain selviäisivät.

Osaston lattialla patjalla maatessa ja lapsen yskimistä ja vinkumista kuunnellessa naisen sydämeen kirjaimellisesti sattui. Nainen vannoi ja vakuutti itselleen, että jos tästä selvitään, niin hän tekee kaikkensa perheensä eteen, lupaa tehdä vähemmän töitä ja viettää enemmän aikaa lasten kanssa, he voisivat vaikka lähteä jonnekin matkalle tai vaikka muutamaksi viikoksi kesällä maalle mummon lihapatojen ääreen.

Sitten anoppi soitti, että naisen aviomies oli joutunut sairaalaan. Mies ei pystynyt töiden vuoksi jäämään kotiin sairaiden lapsien kanssa, vaan oli särkylääkkeiden voimilla paahtanut sata lasissa rakennustyömaalla. Työkaverit olivat lopulta soittaneet ambulanssin miehen pyörtyessä yskän puuskan jälkeen maahan. Hän oli vielä viimeisillä voimilla yrittänyt hoitaa jotakin tärkeätä puhelua, ja kännykkä oli pitänyt repiä hänen kädestään. Mies oli viety suoraan teho-osastolle. Naisen korvissa humisi ja maa tuntui keinuvan jalkojen alla. Oksetti ja mielen valtasi pakokauhu. Ei voi olla totta, mieshän oli täysin perusterve, ei mitään sairauksia ja salilla kävi vähintään kolmesti viikossa. Eihän se voi olla mahdollista!

Kahden viikon tehohoidon ja sitä seuranneen 2 viikon osastojakson jälkeen mies pääsi 10 kiloa laihtuneena ja mustat silmänaluset pysyvästi silmänalle jääneinä kotiin perheensä luokse. Anopilla,joka oli hälytetty lastenvahdiksi, ei ollut yhtä hyvä onni. Hän menehtyi vain kolmen päivän sairastamisen jälkeen. Hautajaisia siirrettiin, jotta arkunkantajat olivat toipuneet riittävästi. Sen jälkeen perheessä ei ole erikseen tarvinnut keskustella otetaanko influenssarokote vai ei.

Tarina on tositapahtumiin pohjautuva fiktiivinen kertomus, johon on yhdistetty useampi potilastapaukseni. Jonkun kohdalla se on täysi tosi. Jos rokotteella on edes pienikin mahdollisuus, että se tehoaa sinä vuonna väestössä kiertäviin influenssakantoihin, kannattaa se ottaa. Jos on edes pieni mahdollisuus että rokotettu itse ei siirrä tautia eteenpäin, kannattaa rokote ottaa. Jos on edes pieni mahdollisuus, että tauti ei iskisi niin hankalana kun se potentiaalisesti pystyy, kannattaa rokote ottaa.

Vaikka on hyvin tiedossa, että sikainfluenssavuonna rokote kehiteltiin nopeasti, kun yritettiin suojata suurin osa väestöstä vakavalta taudilta, sai nuorista loppuelämän taudin, narkolepsian. Ja kukaanhan ei halua tuota työkyvyttömyyttä aiheuttavaa tautia itselleen. Mutta riski on otettava, sillä on niin paljon todennäköisempää saada vakavia seurauksia itse taudista, ei vain itselle, vaan myös muille ihmisille, kuin mitä haittaa rokotuksesta itsestään voi olla. Antaa tulla vaan käsi kipeäksi muutamaksi viikoksi, tai jos oikein oikein huono tuuri käy niin jokin noista mysteeriväitteistä mitä ihmiset väittävät.

Nainen päätti, että hän aikoo myös tehdä tuolle naapurin rouvalle selväksi, että rokotevastaisuutta levittävien terveydenhuollon ammattilaisten tulisi jollain tavalla joutua vastuuseen omista ennakkoluuloista, jotka eivät yleensä pohjaudu muuhun kuin yhdellä tai kahdella henkilöllä todettuihin havaintoihin, joissa ei selvää syy-seuraussuhdetta osoitettu millään lailla.

Alla olenkin listannut yleisimpiä väittämiä kursiivilla, joihin olen törmännyt vastaanotolla tai netin keskustelupalstoilla. Näihin vastaan lihavoidulla teksillä.

”Otin influenssarokotuksen ja ikinä en ole sairastanut niin montaa flunssaa kuin tänä vuonna”.

Rokote suojaa vain rokotteessa olevia influenssa –viruksen alalajeja vastaan, ei kaikkia mahdollisia nuhakuumeita vastaan, joita aiheuttaa myös muut virukset.

”Hallitus haluaa myrkyttää kaikki hoitajat pakkorokotuksilla”

For real? Ja hallitus hyötyisi tästä millä tavalla? Miksi lähes kaikki lääkärit sitten haluavat ottaa rokotteen? Ne ammattilaiset jotka ovat päivittäin tekemisissä influenssaan sairastuneiden kanssa?

Minua pelottaa rokotteen tuntemattomat haittavaikutukset, kuten mitä sikainfluenssarokotteesta myöhemmin ilmeni.

Influenssarokote on yksi turvallisimmista ja tutkituimmista rokotuksista. Niin sanotun sikainfluenssarokotteen ongelmat johtuivat sen nopeasta kehittämisestä. Ei ehditty tutkia tarpeeksi koska oli kiire saada tehokas rokote. Nykyään tiedetään mikä kyseisessä rokotteessa oli pielessä ja samaa virhettä ei tehdä uudestaan.

Luotan elimistöni omaan luontaiseen vastustuskykyyn, enkä halua sotkea sitä ylimääräisillä kemikaaleilla.

Rokotteessa hyödynnetään elimistön omaa luontaista immuniteettia. Tuomalla pieni määrä viruksen ainesosaa elimistöön, herätämme elimistön muodostamaan vasta-aineita influenssaa vastaan.  Aivan kuten muissakin rokotuksissa. Näin kun sitten varsinainen influenssa (tai vaikkapa vesirokko) kiertää väestössä, ja hyökkää sinua vastaan, on sinulla jo vasta-aineita valmiina taistelemaan täydellä teholla tautia vastaan.

Se kärsitään mitä vastaan tulee. Jos sairastun niin sairastun, lisää se vain vastustuskykyäni. On sitä ennenkin pärjätty ilman rokotteita. ”

H1N1 hävitti kolmasosan espanjan väestöstä vuonna 1918. Pärjättiinhän sitä joo. Suomessakin tuo kyseinen tauti tappoi 10% inarilaisista.

Olen sairastanut influenssan monta kertaa, eikä koskaan ole tullut mitään parin päivän kuumetta kummempaa.

Onneksi olkoon, sinulla on käynyt tuuri, kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvat astmaatikot, pienet lapset, vanhukset ja syöpäsairaat ihmiset. Rokotettuinakin voi tauti olla heille kohtalokas.

”En halua tunkea elimistööni vieraita aineita sekoittamaan sen tasapainoa”.

 Ainoat aineet, joita rokotuksista jää on elimistön itse rokotusvasteena kehittämät immunoglobuliinit eli vasta-aineet, jotka ovat ihan samoja kuin ne jota syntyy kun sairastaa taudin .

Oletko myös huomioinut, että joka kerta kun avaat suusi syödäksesi tai juodaksesi, viet elimistöösi jotakin vierasta.

Otin rokotteen ja sain ihan hirveän kuumetaudin heti sen jälkeen.

Influenssarokotteen saamisen jälkeen kestää kaksi viikkoa ennen kuin immuniteettisuoja on syntynyt. Ehdit siis saada itsellesi virustartunnan muualta ennen elimistösi muodostaman suojan syntymista influenssaa vastaan. Syy ei siis ole itse rokotteessa, jolla ei ole ollut mitään tekemistä asian kanssa.

Olen perusterve, joten rokotteen otto ei ole välttämätöntä minulle, harkitsisin ehkä jos kuuluisin riskiryhmään.

Hieman yllättävää on se, että virus viihtyy erityisesti perusterveissä nuorissa ihmisissä, joita on kuollut tautiin. Näin oli kyuse myös kohdalleni sattuneissa kuolintapauksissa. Ilman rokotetta myös kannat tautia eteenpäin sairaammillekin ihmisille. Esimerkiksi yli 65-vuotiailla rokotteen teho on heikompi, koska heidän immuunipuolustus ei toimi enää kuin nuoremmilla, joilla rokotteen teho tautia vastaan on jopa 90 prosenttia influenssaan sairastumista vastaan. On hyvin tärkeää että rokotat itsesi, varsinkin jos lähipiirissäsi on riskiryhmää kuuluvia.

En koe sen olevan tarpeellinen ja haluan välttää kaikkia turhia rokotteita.

Huomaa, että nykyisessä liikkuvassa maailmassa, et voi tuudittautua muilta saamaa rokotesuojaan, sillä yhdenkin junan tai lentokoneellisen mukana taudit liikkuvat hyvinkin nopeasti paikasta toiseen.

Minua syyllistetään siitä, että kannan tautia muille rokottamattomille. Eikö jokainen kuitenkin itse päätä omasta rokotuksestaan ja saa vain syyttää itseään sairastuessaan?

Oletko ajatellut muita ihmisiä sillä että otat tai et ota rokotetta?

Mitä jos naapurin Liisa on juuri käymässä rintasyöpähoitoja läpi ja hänen syöpälääkkensä heikentävät myös hyvää immuniteettia niin että hänellä ei ole vastustuskykyä lainkaan? Onko silloin reilua, että sinä rokottamattomana menisit hänen luokse kahville ja kantaisit influenssan hänen luokseen? Tämä tapahtuu siis tietämättäsi, mutta silti se olisi sinun aiheuttamaasi.

Fakta on se, että myös päätös siitä että et ota rokotetta kuuluu myös muille, sillä näin itsekkäällä päätöksellä päätät myös niiden puolesta jotka eivät voi sitä itse päättää. Eli syöpäosaston potilaatkin sairastuvat influenssaan sinun takiasi, ja mahdollisesti vielä kuolevat siihen. Valitettavasti myös toisilla ihmisillä vasta-aineita ei muodostu, ei kerta kaikkiaan ollenkaan ja he saavat taudin niin kuin heitä ei olisi rokotettukaan.

Eikö ole potilaiden oikeuksien mukaista vaatia että omaiset, jotka heidän luonaan vierailevat tai henkilökunta joka heitä hoitaa ovat kaikki rokotettuja?

Mitä mieltä minä olen? Sitä mieltä, että rokotteen ottaminen on jokaisen oma päätös. Toivoisin kuitenkin sen päätöksen perustuvan faktoihin, eikä uskomuksiin, mutta ymmärrän esimerkiksi internetin keskustelupalstojen sekoittavan ajatuksia. Minut on koulutettu lukemaan tutkimustuloksia äärimmäisen kriittisesti, ja sanon suoraan, että minun päähäni ei mahdu se, että joku väittää faktana että rokotteet ei toimi, kun meidän perheessä yksi sairastui vaikka kolme otti rokotteen. Se ei ole tutkimus. Se on harha.

Huomionarvoista on myös sellainen seikka, että kiivaimmin rokotuksia vastustavat henkilöt ovat sellaisia, joilla on jokin oma agenda tai yritys, jotka tarjoavat esimerkiksi homeopaattisia tai terapeuttisia keinoja taistella sairauksia vastaan ja heidän näkökantansa on muutenkin hyvin negatiivinen lääketiedettä kohtaan. Sehän on vain bisnestä mitä he tekevät. Mitä enemmän he levittävät sanomaa rokotevastaisuudesta, sen paremmin heidän tuotteensa myyvät.

Jos aivan koko väestö rokotettaisiin influenssaa vastaan, ei virus pääsisi kiertämään väestössä ollenkaan silloin kun  yksi rokottamaton sen esimerkiksi ulkomailta toisikin mukanaan, sillä muiden ihmisten rokotukset suojaisivat niitä harvoja jotka eivät ole rokotusta ottaneet. Tätä sanotaan laumaimmuniteetiksi. Lauma suojaa heikompiaan.

Laumaimmuniteettia käytetään lähimmäisiemme hyödyksi myös 1.3.2017 voimaan tullessa tartuntatautilain rokotussuojaa koskevassa 48 §:ssä, joka on tehty suojelemaan potilaita ja asiakkaita. Tartuntatautien vakaville seurauksille alttiiden parissa työskentelevällä tulee olla suoja tuhkarokkoa, vesirokkoa, kausi-influenssaa ja , imeväisikäisiä hoitavilla lisäksi, hinkuyskää vastaan.

Mikäli haluat jatkossakin blogikirjoitukseni luettavaksi, tilaa sivun lopusta sähköposti-ilmoitus itsellesi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: