Mitä kaikkien kannattaa tietää muistisairauksista!

Monesti kuulee sanottavan, että jollakin on hyvä muisti, kun hän muistaa luetella kaikki Pohjanmaan joet tai hän muistaa mitä tapahtui omissa häissä. Kuitenkin, säilömuisti on vain osa muistia ja se on viimeisiä muistin osia jotka häviävät toimimasta. Säilömuistin tiedot eivät  välttämättä kuitenkaan auta suoriutumaan päivän toiminnoista, kuten siitä miten löytää uuteen kauppaan tai vaikka takaisin kotiin, etenkin jos koti on vaihtanut paikkaa lapsuusvuosien jälkeen.

Mitä muisti on?

Muisti onkin iso kokonaisuus erilaisia toimintoja ja tiedonkäsittelyä, joka muuttaa muotoaan ajan saatossa.

Muisti on asioiden hahmottamista, kuten sitä, miten löytää reitit uuteen osoitteeseen tai kotiin. Muisti on toiminnanohjausta, kuten sitä, miten kootaan kahvinkeittovälineet, kuten suodatinpussit ja kahvinpurut mielekkäällä tavalla, jotta lopputuloksena saadaan kahvia. Muisti on opittuja taitoja, kuten pyörällä tai autolla ajoa. Aistimuisti taas tuo aivoihin tietoa kosketuksen, äänen ja näköhavaintojen kautta.

Monesti kuulee sanottavan, että ”minähän olen jo niin vanha, enhän minä voi muistaa”. Voidaan myös sanoa, että ”No sehän on vain vanhuuden höperyyttä”. Arjen toimintoihin vaikuttava muistin heikkeneminen ei kuitenkaan kuulu normaaliin ikääntymiseen. Muisti kyllä hieman hidastuu, mutta normaalisti ikääntynyt ihminen pystyy oppimaan uutta, kuten käyttämään yksinkertaista älypuhelinta, tablettia tai tietokonetta. Markkinoille onkin tullut paljon uusia ikäihmisille tarkoitettuja älypuhelimia, joita on varsin helppo opetella käyttämään niissä olevien suurien kuvien ja opasteiden avulla, niin että ikäihmisetkin pääsevät nauttimaan lastenlasten kuvista ja pysymään mukana sosiaalisessa mediassa.

Muistia heikentävät tilat

Varsinaisia muistisairauksia on Alzheimerin tauti, Lewyn kappaletauti ja otsa-ohimolohkorappeumat. Muistia heikentää myös erilaiset aivoverisuonisairaudet, aistipuutokset, masennus, lääkkeet, alkoholi, stressi, jännitys, vitamiinipuutokset, uniapnea, kilpirauhasen vajaatoiminta mainitakseni vain muutamia. Eli hyvin monet asiat vaikuttavat aivojemme toimintaan ja siihen minkälaiseksi oikeastaan koko elämämme muotoutuu.  Kun tietokoneen kovalevyssä on vaurioita, hidastuu koko koneen toiminta. Näin on myös aivojemme laita, kun viestivälitysjärjestelmiin tulee häiriöitä esimerkiksi hapen puutteesta johtuen, ei aivotoiminnat ole enää ennallaan.

Milloin pitää huolestua ja mennä lääkärin tutkimuksiin?

On varsin tavallista, että jotakin sanaa ei saa heti mieleen, mutta kun se alkaa olemaan jatkuvaa ja samalla esiintyy toistuvaa unohtelua tai samojen asioiden kyselyä. Muistisairaatkin pystyvät helposti skarppaamaan kymmenen minuuttisen juttelemalla aivan tavanomaisesti, mutta haastattelun pitkittyessä saattaa toinen osapuoli huomatakin, että muistisairas aloittaa kerrontansa uudestaan, kysyy samaa asiaa toistamiseen tai kommentoi asuvalintaasi kolmatta kertaa. Varsin tavanomaista on myös, se että eri tapahtumista tulee iloinen sekametelisoppa, asiat siis sekoittuvat. Esimerkiksi muistisairas alkaa kertomaan siitä, kuinka kesän ylioppilasjuhlat olivat hienot ja samaan tarinaan sekoittuvatkin kaikki kesän juhlat siltä istumalta.

Muistisairauden edetessä ohjeiden, luetun, television ja radion seuraaminen muuttuu hankalammaksi ja henkilö yksinkertaisesti lopettaa lukemisen tai tilatut lehdet jäävät lukematta. Ennen muistisairausdiagnooseja on varsin tyypillistä, että on esiintynyt jo sellaisia oireita, kuten epäluuloisuus (postit on varastettu, rahat on viety, mustasukkaisia piirteitä), aggressiivisuus, kiukkuisuus ja levottomuus. Luonteen muutoksiin saattaa sisältyä epäasiallista käytöstä ja puhe saattaa olla hyvinkin rumaa.

Tyypillisiä piirteitä jo muistisairausdiagnoosin saaneilla on muistisairauden peittely. En tiedä,onko muistisairaalla tarve peitellä oireitaan enemmän ulkopuolisilta vai itseltään, mutta selitykset ovat hyvin monenlaisia, milloin on väsymystä, henkilöllä ei ole laskupäätä tai on tullut nukuttua huonosti. Toistuvasti samojen selitysten ilmaantuessa läheisten on syytä huolestua.

Läheiset ihmiset ovat hyvin tärkeässä roolissa muistisairaan saamiseksi hoitoon ja siitä olen kirjoittanut kirjoituksessa ”Miltä sinusta tuntuisi, kun muisti pätkii? 

Miksi muistisairautta hoidetaan?

Yleisimpään muistisairauteen eli Alzheimerin tautiin on olemassa tehokkaita lääkkeitä ja mitä aiemmin ne päästän aloittamaan, sitä aiemmassa vaiheessa taudin eteneminen saadaan hidastettua tai stabiloitua jopa 1-4 vuoden ajaksi. Lääkityksen avulla toimintakyky säilyy pitempään, vireystila on parempi ja käytösoireita esiintyy vähemmän. Ikäihminen saattaa pärjätä kotona vaikka vuosia pitempään, kun arjessa selviäminen ja omatoimisuus säilyvät pitempään. Muistilääkkeet eivät pidennä elinaikaa, mutta tuovat oleellisesti laatua olemassa oleviin elinvuosiin.

Muistin heikkenemistä epäiltäessä kannattaakin hakeutua lääkärin vastaanotolle, jota kautta voidaan poissulkea muita syitä muistin heikkenemisen taustalla ja ohjata sen jälkeen varsinaisiin muistitestauksiin.

Muista, että voit levittää tietoutta ja jakaa postauksen facebook sivuillasi. Käy myös tutustumassa muihin blogikirjotuksiini!

Mikäli olet kiinnostunut yhteistyöstä kanssamme ota yhteyttä info@medipudas.fi tai ilona.ritola@medipudas.fi

One thought on “Mitä kaikkien kannattaa tietää muistisairauksista!”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: