Kun emme enää muista kaikkea

Miltä sinusta tuntuisi, kun tavarat olisi hukassa?

Etsit avaimia puoli tuntia ja löydät ne jääkaapista. Huomaat, että jääkaappiin on ilmestynyt shampoopullo. Se on Ihan samanlainen kuin sinulla. Lähdet viemään sitä suihkuhuoneeseen, mutta matkalla unohdat minne olit menossa ja lasket shampoopullon kädestäsi hattuhyllylle. Keittiöön palatessasi huomaat, että kahvinkeitin on päällä. Purut ovat valmiiksi ladattuna, mutta vettä ei näy missään; ei säiliössä eikä pannussa. Ihmettelet, mutta sammutat keittimen. Voihan ne kahvit keittää iltapäivälläkin.

Kaivat avaimia taskustasi, mutta ne eivät olekaan siellä minne ne laitoit. Tutkit onko taskuissa reikiä, mutta ehjät ovat. Merkillistä.  Lähdet etsimään avaimia ja löydät ne hattuhyllyltä. Kuka ne sinne oli laittanut? Aivan varmasti et sinä, olisithan muistanut. Onko asunnossasi käynyt joku? Eilenkin löysit wc:n lattialta puukon, jota et ole nähnyt vuosiin. Pitäisikö siitä ilmoittaa poliisille? Kerrot ystävällesi tästä, mutta hän katsoo sinua oudon arvioivasti, mutta ei sano mitään. Onko hän kaiken tämän takana?

Pelottaisiko sinua yölliset vieraat?

Yöllä heräät siihen, kun joku on asunnossasi. Olet siitä aivan varma, kuulet jonkun rymistelevän eteisessä ja aivan kuin iso miehen hahmo seisoisi oviaukossa, huudat apua minkä pystyt! Et uskalla nukkua koko yönä, saati mennä wc:n, koska se on eteisessä. Pissaat sänkyysi, koska olet niin peloissasi. Lopulta tuntien odottelun jälkeen rohkaistut ja nouset reippaasti ylös. Päätä alkaa pyörryttää, silmissä sumenee ja rojahdat lattialle. Oikea kylkesi osuu terävään pöydän reunaan ilmalennon aikana. Tuntuu kuin sisuskalusi repeäisivät kahtia kivusta. Menetät tajuntasi.

Havahdut siihen, kun sinulle vieras hoitoasuun pukeutunut nuori nainen tulee asuntoosi omilla avaimillaan. Olet peloissasi. Hän lähestyy sinua, katsoo huolestuneena, mutta tulee ihan lähelle käsi ojossa. Hän silittää hiuksiasi. Täriset pelosta, mutta nainen vain hymyilee sinulle. Sanoo, että ei hätää. Hän yrittää nostaa sinua ylös, mutta oikeasta reidestä iskee jäätävä kipu joka tunkeutuu joka soluun elimistössäsi. Itkettää, kiukuttaa. Huudat, että ”älä koske minuun”, ”anna minun kuolla”. Kipu on valtava.

Pelottaisiko sinua vieraassa paikassa?

Seuraavan kerran havahdut siihen, että joku ravistelee sinua olkapäistä ja hän näyttää huutavan sinulle, mutta näet vain suun liikkeen, et kuule mitään. Ilme alkaa olla jo hieman vihainen. Missä kuulolaite on? Katsot ympärille ja pelästyt. Olet sairaalassa. Katsot oikealle puolellesi. Huomaat, että viereisellä sängyllä makaa mies, jonka päästä on selvästi vuotanut verta. Kuivunutta verta on kasvoilla ja rinnuksilla. Hänellä on valkoinen sideharsomyssy päässä. Sinua pelottaa.

Tunnet pistävän kivun vasemmassa kyynärtaipeessasi, kun valkoisiin pukeutunut mies ottaa sinusta verta pihalle. Tähänkö se elämä loppuu? Nyt sinusta lasketaan veret pois. Yrität puhutella miestä, mutta puheesi on vain epäselvää örinää, vaikka kuinka yrität mielestäsi muodostaa ihan oikeita sanoja. Ne eivät vain tule ulos oikein. Pää tuntuukin jo todella painavalta. Torkahdat.

Vuodeosastolla

Heräät sekavana. Oikeassa lonkassa on iso haava ja paljon niittejä jonossa. Kohta hoitaja laittaa haavalapun päälle. Tunnet olosi surkeaksi. Päätä särkee, et näe kunnolla, etkä pysty ajattelemaan kunnolla. Et oikeastaan tiedä mitä on tapahtunut. Viereesi tulee neljä ihmistä. Keski-ikäinen nainen tulee lähemmäksi ja alkaa itkemään. Mies ja kaksi teini-ikäistä poikaa katselevat hieman kauempaa. Et nyt oikein jaksa keskittyä. Lonkkaa alkaa kutista ja alat raapimaan lapun alla olevaa niittirivistöä. Nainen tarttuu käsiisi ja riuhdot entistä kovemmin. Huudat ja potkit. Pelottaa. Miksi hän pitelee niin kovasti, vaikka haluaisit vain nousta ja lähteä kotiin.

Tarinan taustaa

Ylläoleva olevaan kertomukseen on yhdistetty elementtejä tavallisimmista muistisairauden ilmenemismuodoista, tyypillisimmistä vaaratilanteista ja henkilökohtaisista havannoista, kuten ilmeistä ja eleistä, vaikeasti muistisairaita kohdatessani. Muistisairaudet koskettavat minua myös henkilökohtaisesti, suvun naisten sukupolvesta toiseen siihen sairastuttuaan.

Mitä muisti on?

Muisti on eräänlaista tiedonkäsittelyä, ajatusten prosessointia. Muisti on esimerkiksi asioiden hahmottamista. Sitä, kuinka osaamme hahmottaa ympäristöämme siten, että löydämme reitit uusiin paikkoihin, saati kauppaan ja sieltä kotiin. Muisti on toiminnanohjausta, sitä että osaat koota kahvinkeittovälineet ja keittää sen kahvin oikein. Muistin osa-alueita on esimerkiksi säilömuisti, työmuisti ja aistimuisti. Sitä, että kaivat aivojen sopukasta ohjeet siitä, mitä piti tehdä kahvinkeittovälineille, jotta lopputuloksena tulee kahvia. Työmuisti on sitä, että olet päättänyt keittää kahvia vieraille ja keittiöön mennessä vielä muistat sen.

Ikääntyvän muisti

Monesti kuulee puhuttavan ”vanhuuden höperyydestä”, mutta arjen toimintoihin vaikuttava muistin heikentyminen ei kuulu ikään. Muisti hidastuu hieman iän myötä, mutta normaalisti ikääntynyt ihminen pystyy oppimaan uutta, kuten opettelemaan esimerkiksi astianpesukoneen, älypuhelimen tai tietokoneen käyttöä.

Milloin pitää huolestua lähimmäisestä?

  • Ilmenee  toistuvaa unohtelua. Tyypillisesti sovitut tapaamiset ja kyläilyt unohtuvat. Lähitapahtumat unohtuvat.
  • Ilmenee toistuvaa samojen asioiden kyselyä
  • Asiat sekoittuvat. Tyypillisesti kertomuksissa sekoittuvat useat tapahtumat.
  • Ohjeiden, luetun, television ja radion seuranta hankalaa. Jättäytyy näistä pois. ”Ennen oli kova lukemaan lehtiä ja kirjoja”.
  • Epäluuloisuus (mustasukkaisuus puolistosta, toistuvat epäilyt siitä, että postit on varastettu, rahat on viety, joku on käynyt asunnossa jne,)
  • Luonteen muutokset, kuten kiukkuisuus, levottomuus, epäasiallinen käytös, puhe voi olla hyvinkin rumaa. ”Hän tiuskii nykyisin joka asiasta”
  • Muistioireiden selittely (väsymys, ei ole laskupäätä jne, on jo tätä ikääkin)
  • Puheentuoton ongelmat (sanojen muodostaminen vaikeaa, sanat ei  löydy, ei ymmärrä puhetta tai pitkiä lauseita)
  • Keskittymisvaikeudet (ei jaksa tehdä sanaristikoita, puuro jää hellalle)
  • Arjessa ilmenee ongelmia, jättäytyy kerhoista pois, ei lähde tapahtumiin, messuille jne, minne aiemmin halusi lähteä

Ota yhteyttä lääkäriin mikäli epäilet itselläsi tai omaisellasi muistisairautta

Täytyy muistaa, että muistia heikentää hyvin monet asiat ja aina ei ole kysymys muistisairaudesta. Muistin heikkoutta tutkitaan yleislääkärin vastaanotolla ja tarvittasvin laboratoriokokein. Näin kartoitetaan muita selittäviä tekijöitä muistin heikkenemiselle ensin poissulkumielessä, ennen kuin lähdetään tutkimaan varsinaisen muistisairauden olemassaoloa. Mikäli muistitutkimukset osoittavat muistisairauden, neurologian tai geriatrian erikoislääkäri määrää vielä pään magneettitutkimukseen, jonka jälkeen hän tarvittaessa aloittaa muistilääkityksen ja varmistaa alkuvaiheen seurannan. Lääkityksen löydyttyä yleislääkäri seuraa hoidon onnistumista ja haittojen ilmenemistä yhteistyössä neurologin ja geriatrin kanssa.

Omaisten rooli

Muistisairauden edetessä läheisten roolin merkitys korostuu. He ovat muistisairaan edustajia ja puolestapuhujia. Omaisten rooli on vaativa läheisen sairauden kohdatessa, johon liittyy niin käytännön ongelmia asumisen turvallisuuden, hygienian ja ravitsemuksen tiimoilta, kuin lukuisten viranomaisasioiden tiimoilta, kuten edunvalvonta-asiat, hoitotukiasiat, terapiapalvelut jne.

Toisinaan läheisen asioita joutuu selvittämään oman työn ja perhe-elämän ohessa jopa toiselta paikkakunnalta. Lomat ja vapaa-ajat menevät muistisairaan asioita hoitaessa ja omien sisarusten kanssa neuvotellessa käytänteistä. Silloin on tärkeää pitää kiinni omasta ajasta ja terveydestä, jotta jaksaa taas eteenpäin sukupolvien ristipaineessa. Se, kuinka hoidamme ja välitämme lähimmäisistämme, heijastuu siihen miten meitä itseämme kohdellaan. Jokainen meistä tarvitsee joskus toisen ihmisen apua. Voimme itse valita minkälaisen mallin annamme omille lapsillemme. Heille, jotka joskus tulevat pitämään meistä huolta.

Oletko jo lukenut postauksen ”10 vinkkiä miten nukut paremmin” tai ”tiesitko tämän pissatulehduksista?

Käy myös tutustumassa muihin blogikirjotuksiini tästä! Lääkärin nettivastaanotolle pääset tutustumaan tästä. Sitä kautta voimme laittaa toivomasi laboratoriokokeet Synlab laboratorioihin, joita löytyy ympäri Suomen lähes 30:lla paikkakunnalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: