Hirvimiehen blogi: Kuivaharjoittelua

Hirvimiehen blogi alkaa, posted by Vesku.

Kun vaimokin kerta näitä tarinoita kirjoittelee, komensi hän minutkin töihin. Peruspessimistinä suostuin tietenkin, kun eihän näitä kukaan kuitenkaan lue.

Tässä vaiheessa vuotta, kun mitään kiinnostavaa eläintä et saa laillisesti metsästää (paitsi kettua, jota ei nyt lasketa), keskitytään täydellisen latauksen jahtiin ja osumatarkkuuden hiomiseen.

Ampumaharjoitukset

Tänään lähdin kaverin kanssa ampumaan mukamme värjättyä vettä täynnä olevia vellitölkkejä sekä tietysti taulut. Päivällä onneksi oli enää vain 15 astetta pakkasta, niin ei mennyt koko päivä pieruverkkareissa löhöilyyn.

Sopivasti vellipurkkeja kootessani sain vaivihkaa huijattua vaimoltakin luvan, sillä tätä harrastusta en riskeeraisi sillä, että vaimo alkaa aiheesta mököttämään. Tosin vaimoksi onkin valikoitunut valioyksilö, kun metsästykselle ja ammunnalle (oheistapahtumineen) järjestyy aina aikaa. Vielä kun saisi sen pikkusen enemmän itsekin innostumaan tästä harrastuksesta, niin ainakin omissa kuvitelmissa olisimme metsällä koko ajan. Hieman on vielä töitä tehtävä sen eteen, kun milloin on pää kipeä tai olkapää vaivaa, ettei voi käydä ampumakokeessa.

Harrastusta tänään haittasi kuitenkin sormien jäätyminen. Perus metsästyshanskat oli kyllä kädessä, mutta pakkanen oli kovempi. Pakostihan se kuitenkin on oltava ilman rukkasta tarkasti ampuessa ja näpit kerkeävät jäätyä.

Ampumapaikaksi olimme taas valinneet lähistön 160 metriä pitkän radan, jossa on käyty monet kerrat aiemminkin. Tänään, niin kuin useasti aiemminkin, keskustelimme oman ampumapaikan rakentamisesta, mutta vielä on töitä tehtävä sen selvittämiseksi, että miten se onnistuu lain pykälien mukaan. Tai sitten paikkaa käytetään vain aseen kohdistukseen.

Aseet ja panokset

Itse yritän löytää tällä hetkellä täydellistä latausta omalle Lynx TD15 9,3 x 62 hirvikiväärille. Kaverilla on testissä nyt eri lataukset .222:lle. Molemmilla oli tänään testissä taas uutta, minulla uusi harjoitusluoti ja kaverilla uudet ruutimäärät. Kaverilla alkaakin löytyä aseelle kelpaava lataus. Yllätys oli, että S&B:n kevyt luoti käykin hyvin aseessani ja pääsen sittenkin tällä kertaa helpolla. Metsästyslataukset ovatkin olleet asia erikseen.

Torista löysin viime vuonna todellista löydön, latauslaitteiston, jossa oli sopivat holkit mukana, vaa’at ja kaikki, joten pääsin suoraan aloittamaan senkin harrastuksen. Hieman tosin on varusteet lisääntyneet matkan varrella. Eihän tässä toki loppujen lopuksi mitään järkeä ole, kun kaupasta saa valmiitakin panoksia, mutta on siitä silti tullut hauska lisä harrastukseen ja mukava syy käydä ampumassa enemmän.

Tikka T3 .308:n löytyi nopeasti äärimmäisen tarkka ja vauhdikas lataus. Nyt samanlaista tuuria ei ole vielä ole ollut 9,3:n kanssa. Rehellisesti sanottuna, testiversioita on jo useita kymmeniä. Eri luoteja sentään on kuitenkin alle kymmenen. Todennäköisesti täydellisen latauksen metsästys jatkuu hautaan saakka. Seuraavaksi kokeillaan Naturalis ja ehkä myös tuota uutta trumpetoituvaa Tarvas luotia..

Vellipurkit sai sentään tänään kyytiä, samoin kaverin piloille menneet mandariinit, jotka olivat siis tänään meidän tarkkuusammunnan uhreja. Nuo vellipurkit tuovat hieman pikkupoikamaista vaihtelua tarkkuusammunnan jäykkään viilaamiseen. Täytyy myöntää että pieni naurunpyrskähdys pääsi silkasta tilanteen hauskuudesta, kaverin ampuman maitopurkin kadotessa näköpiiristä vasemmalle. Ihan parasta poikien aikaa. Jokunen mandariini jäi vielä kaverilla odottamaan seuraavaa kertaa, sillä todennäköisesti pakkanen vaikuttaa latauksiinkin sen verran että osumapiste muuttuu ja osa mandariineista pelastui.

Edellisen kerran kun olin kaverin kanssa ampumassa, niin ensimmäiset ammutut laukaukset lämpimillä panoksilla laskeutuivat 350 metriin noin 50 cm ja loppuajasta jo noin 55-60 cm. Tosin pakkasta oli jo parikymmentä astetta, mutta selvästi tuo pakkanen on yksi huomioitava tekijä tarkkuusammunnasta. Se on vaan jälleen yksi opeteltava asia lisää.

Tekniikka

Aseen kanssa on vielä vähän teknisiä ongelmia. Ajattelin suosia suomalaista ja ostin kiväärin viime kesänä. Tuo kivääri on nimittäin ollut haaveenani jo 90-luvulta asti. Nyt vain on ollut pieniä teknisiä ongelmia kovilla pakkasilla. Ennen jousien vaihtoa ongelmia oli jo -7 asteessa, mutta nyt ase lopetti laukeamisen ensimmäisellä kerralla jossakin vajaassa -20 asteessa. Ilma kylmeni pimetessä rajusti. Toisella yrityksellä jokainen patruuna laukesi. Todella harmillinen ongelma kauan haaveilemassani kiväärissä.

Latausteknisestihän ei ollut muuttunut mikään ja mukana oli myös aiemmin ladattuja patruunoita jotka käyttäytyivät samalla tavalla. Aiemmin tuo ongelma oli vain sarjan ensimmäisellä laukauksella, nyt tuntui lukkolaite jäätyvän tyystin. Valmistajan edustaja on ollut upea kaikin puolin ja edellinenkin ongelma korjattiin heti. Taidan nyt käydä itse tehtaalla, jo pelkästään lyömässä käsipäivää pitkästä aikaa (viimeksi näin Lynx väkeä IWA 2017 messuilla Saksassa) ja samalla tutustumassa lukkolaitteen sielunelämään tarkemmin.

Paikallisessa asetarvikeliikkeessä on tullut paljonkin ventiloitua näiden latausasioiden tiimoilta samalla saaden neuvoja myös aseteknisiin asioihin. Ainahan harrastaminen on hauskempaa porukassa.

Kunhan Lynx hieman lämpenee niin alkaa taas pienimuotoinen hinkkausurakka ja samalla voinkin jo suunnitella Tikan jalostamista pitkän matkan aseeksi. On se aika messevää kun 2-vuotias ainoa poikani seuraa vieressä todella tarkasti ja ojentelee minulle puhdistustulppia. Jospa tästä kehittyy yhteinen harrastus samalla lailla kuin metsästys oli oman isäni kanssa.

Mikäli kirjoitus herätti ajatuksia, kommentoi alle, niin vaihdetaan mielipiteitä. Lisää kirjoituksia luvassa kunhan pääsen taas testaamaan uutta erää. Metsästäjän terveyttä ylläpitää Medipudas, klikkaa ja varaa aikasi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: