Kiusaaminen satuttaa ja väkivalta jättää arvet.

Kiusaaminen satuttaa

Kiusaaminen koskettaa meitä kaikkia. Jokainen tuntee jonkun joka on ollut kiusattu tai kiusaaja. Kiusaaminen aiheuttaa lapsilla poissaoloja koulusta, oppimisvaikeuksia, nuorilla itsetunnon heikkoutta, alisuoriutumista ja kumppanin löytämisen vaikeutta, aikuisilla mielenterveyshäiröitä ja työkyvyttömyyttä. Miksi siitä ei sitten puhuta koko ajan?

Koska suurin osa meistä on syyllistynyt siihen. Yksin tai yhdessä, valtavirran mukana tai ”kun muutkin”. Pienesti tai isosti. On vaikeaa paasata aiheesta, jos omat kädet ovat kurassa.

Mikäli koulukiusaaja saa jatkaa toimintaansa jatkaa hän sitä myöhemminkin, opiskeluissa, työpaikallaan, perheessään. Myrkyttäen näin monta ilmapiiriä elämänsä aikana.

Kiusaajalta ei konstit lopu kesken

Kiusaamista on useita muotoja, ja pikkulasten puremisesta ja hiuksista repimisestä se kehittyy iän mukana hienovaraisemmaksi ja epäsuoremmaksi. Se löytää myös täysin uusia muotoja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Nykyisin on tunnistettu perinteisen kiusaajan ja kiusatuksi tulleen jaottelun myötä myös kiusaaja-kiusatut, joiden tilanne on varsin heikko. Heitä herkästi syyllistetään kiusaajiksi, vaikka taustalla on jonkin toisen tahon suorittama kiusaaminen.

Esimerkiksi isoveli kiusaa pikkuveljeään, ja tämä pikkuveli purkaa toimintamallia koulussa luokkakavereihin. On sanomattakin selvää että tässä kaikki voivat pahoin.

Sosiaalinen media

Vaikka nykyisin kiusaamisen keinot ovat moninaiset, eivätkä somen takia ole enää sidoksissa aikaan ja paikkaan, kiusaamisen kohteeksi joutuu edelleen erilaisuuden vuoksi. Esimerkiksi puolet ylipainoisista lapsista ovat kiusattuja. Myös ihonväri, uskonto ja pitkäaikaissairaudet altistavat kiusatuksi tulemiselle. Aivan kuten aiemminkin.

Koulukiusaaja kiusaa toisia tunteakseen oman olonsa paremmaksi, toisen ihmisen kustannuksella. Hän ei välitä, eikä ymmärrä mitä seurauksia siitä on kiusatun henkiselle hyvinvoinnille.

Kiusaaja ei lopeta kiusaamista rangaistuksen pelossa, hän oppii vain kiusaamaan jäämättä kiinni. Kiusaaminen ei ole vain tukasta vetämistä ja kivillä heittämistä, se voi olla jotain raadollisempaa, jatkuvaa henkistä kiusaamista: Kun kiusaaja on päättänyt kiusata jotakin ihmistä, hän löytää siihen keinon.

Sanallinen ja sanaton kiusaaminen ovat yleisempää kuin fyysinen väkivalta

Kiusaaminen on valtapeliä, jota kiusaaja lähtee toteuttamaan mitä huomaamattomimmin konstein, oman valtansa tehostamiseksi. Henkinen kiusaaminen on huomaamattompaa kuin fyysinen väkivalta ja sitä on vaikeampi todisa.

Kiusaaminen on äärimmäisen helppoa. Kun on tahto, on keinot.

Se voi olla sitä, että kiusaaja jättää vastaamatta kiusatun kysymykseen, vaikka toinen kysyy useamman kerran ilmoittaen omasta olemassa olostaan. Kiusaaja jättää noteeramatta toisen ihmisen, ilmoittaen hänelle näin, että tätä ei ole olemassa.  Tämä on aina helppo selittää, että ”en kuullut”, tai ”en huomannut”. Pieni virnistys opettajan mentyä ja kiusaaja sai taas erävoiton.

Esimerkkitapauksia:

Tapaus 1:  Heidi on henkisesti kiusannut Elsaa jo vuosia:

” Elsa kysyy Heidiltä, että voisiko hän nostaa tuolin jalkaa, että Elsa saa reppunsa hihnan sen alta. Heidi kyllä kuulee, mutta näyttelee, että ei olisi kuullut Elsan kysymystä. Elsa kysyy uudestaan. Nyt Heidi sanoo, että ”anteeksi, en kuullut, kerrotko kovempaa, kun äänesi on niin heikko”. Elsa kysyy uudestaan. Nyt Heidi vastaa että” äänesi on epäselvä, sanotko uudelleen”. Elsa vaivaantuu ja katsoo ympärilleen.

Opettaja huomaa että jotakin on meneillään. Heidi huomaa, että opettajakin huomasi ja kovaan ääneen pahoittelee ”voi anteeksi Elsa, olen todella pahoillani että tuolini oli vahingossa siirtynyt repun hihnasi päälle”. Viaton ilme vielä kasvoille ja opettaja hymyilee. Ja kun opettaja ei katso, niin mulkaisu Elsaan ja naurua vieruskaverin kanssa.”

Pisteet: Kiusaaja 1- Kiusattu 0.

Kiusatuksi tullut ihminen voi kohdata kiusaamista kymmeniä kertoja päivässä, joka päivä.

Tapaus 2: Välitunnilla

Heidi ja hänen paras kaverinsa Neea seisovat pihalla. Elsa lähestyy heitä. Heidi ja Neea lähtevät juoksemaan pakoon, koska eivät halua olla Elsa kanssa. Opettaja näkee tilanteen ja kokoaa tytöt yhteen tilanteen selvittelyyn. Heidi ja Neea selittävät iloisina, että he leikkivät hippaa ja Elsa oli hippa. Elsa sanoo, että ei hän tästä kyllä tiennyt. Heidillä on selitys valmiina: ” Voi siis anteeksi, etkö sinä taas kuullut, ihan selvästihän minä sanoin että haluamme että leikit meidän kanssa ja aloitetaan sillä, että saat olla ensimmäinen hippa”.

Pisteet: Kiusaajat 2- Kiusattu 0.

Kiusaaminen voi olla toisen ihmisen toiminnan rajoittamista. ”Sinä et saa tulla tälle puolelle viivaa”. ”Sinä et saa istua siihen, se on minun reppuni paikka”. ”Odota että kaikki muut ovat syöneet, katsotaan sitten, voitko leikkiä meidän kanssa”.

Tapaus 3:

Perustetaan Whats up ryhmä nimeltä ”4B luokan pojat”. Siihen kutsutaan kaikki pojat ja ryhmään laitetaan tasaisesti viestejä. Yksi pojista perustaa kuitenkin varjoryhmän Parhaat 4B luokan pojat. Tästä jätetään 1-2 poikaa pois ja kaikki todellinen keskustelu, kuten treenimatkojen kulkemiset, synttärikutsut välitetään tämän ryhmän kautta ja välillä pilkataan myös ryhmästä poisjätettyjä poikia.

Viestit poistetaan nopeasti kun kaikki ovat ne lukeneet, siltä varalta jos joku jää kiinni vanhemmilleen tai opettajalle. Kiusattu ei edes tiedä että häntä kiusataan. Hän vain vähitellen huomaa, että on jäänyt yksin, eikä ymmärrä miksi.

Pisteet: Kiusaajat 3 – Kiusattu 0.

Joukosta eristäminen on tyypillinen kiusaamisen muoto. Sosiaalinen media tekee siitä erityisen helppoa. 

Tapaus 4:

Heidi ja Neea kuulevat, että Elsa on saanut oman hoitohevosen. Se kuulostaa hienolta, vaikka kumpikaan ei ole aiemmin ollut kiinnostunut hevosista, mutta koska luokan muut tytöt ovat nyt kiinnostuneita Elsasta, päättävät hekin ystävystyä Elsan kanssa. Elsan kustannuksella. He ovat todella hyvää pataa Elsan kanssa ja Elsa on hyvin onnellinen tästä vihdoin loppuvasta kiusaamisesta. Tytöthän ovat oikein mukavia.

Elsa ja tytöt käyvät yhdessä talleilla ja Elsa näyttää hevosen hoitoa. Elsa pesee toisten tyttöjenkin harjat ja sankot näiden sitä pyytäessä. Hän on onnellinen.

Heidi ja Neea alkavat käymään talleilla myös ilman Elsaa. Silloin he voivat huomioida, kuinka Elsa on taas poissa eikä hoida hevostaan. Harjatkin on jätetty likaisina sankoon. Ja hevosen mahan alta ei ole koskaan kunnolla harjattu, ihan kurassa. He esittävät tallinpitäjälle, että olisi oikeastaan parempi, että Elsa ei edes pitäisi omaa hoitohevosta.

Seuraavan kerran kun Elsa tulee käymään talleilla, hän ihmettelee kun hänen nimensä on vaihdettu hoitajaksi tallien vanhimmalle ja pienimmälle ponille, jolla hän ei voi edes ratsastaa. Heidi ja Neea pyörittelevät silmiään, he eivät tiedä tapahtuneesta mitään ja pahoittelevat Elsalle miten mielivaltaisesti näitä hoitohevosia jaetaan.

Pisteet: Kiusaajat 4- Kiusattu 0.

Kiusaaja haluaa testata mikä valta hänellä on kiusattuun. Hän haluaa osoittaa itselleen ja muille, että hän pystyy päättämään toisen ihmisen elämästä. Pienetkin lapset osaavat jo hyväksikäyttää muita ihmisiä.

Miltä kiusatuksi tulleesta tuntuu?

Kiusatuksi tullut voi kokea että hän on ansainnut tulla kiusatuksi. Kun ihmistä kohdellaan jatkuvasti huonoksi, hän alkaa itsekin uskoa siihen, että on huono. Hän voi tuntea olevansa hyljeksitty ja uskoa tosissaan siihen, että kukaan ei välitä hänestä. Kiusaaminen saa lapsen itsetunnon romahtamaan ja  kaikki kouluun liittyvä alkaa tuntua epämiellyttävältä, jopa oksettavalta. Koulumatkaa pitkitetään, että ei tarvitsisi kohdata välttämätöntä. Kierretään eri reittejä siinä pelossa, että osutaan samaan aikaan kiusaajien kanssa matkan varrelle. Jättäydytään pois koulukyydistä tai viimeisimpänä konstina sairastutaan.

Selittämättömät pääkivut, vatsakivut ja oksentelu ovat lapsille tyypillisiä tapoja reagoida fyysisesti, kun henkistä pahaa oloa ei pystytä ilmaisemaan. Kiusatulle tuleekin herkästi ahdistunut olo ja hän masentuu. Tämä voi näkyä lapsella univaikeuksina, mielenkiinnottomuutena leikkeihin ja harrastuksiin ja ystävyyssuhteiden vähenemisenä. Kotona päiväaikainen ahdistus voi purkautua huonona käytöksenä, kiukkuisuutena ja jopa aggressiivisuutena. Nämä kielteiset tuntemukset voivat jäädä pysyviksi, koko loppuelämän arviksi.

Kiusatuksi tuleminen ei unohdu koskaan. Vai unohtaisitko jos joku haukkuisi sinua, nimittelisi, uhkailisi, solvaisi, mitätöisi, tönisi ja eristäisi?

Esimerkiksi Elisabet on kirjoittanut kauniiseen runomuotoon tuntemuksensa blogiinsa. ”Why bullying tore me apart? | Miksi kiusaaminen rikkoi minut?”

Sen sijaan kiusatut unohtavat herkästi edes ikinä kiusanneensa.

Kiusaajan ongelmat

Tutkimuksissa on osoitettu kiusaamisen ennustavan vakavaa väkivaltaista käytöstä. Suomalaisessa tutkimuksessa todettiin, että kolmasosalla niistä, jotka olivat alakouluiässä kiusaajia, oli useita rikostuomioita jo 24 vuoden iässä. Tutkimuksissa on todettu myös, että kiusaajista 80%:lla oli runsasta psyykkistä oireilua jo 8-vuotiaana niin, että heitä voitiin pitää psyykkisesti häiriintyneinä jo silloin (viite 1).

Kiusaamisen lopettaminen

Päivästä toiseen ihmiset todistavat, kun jotakuta kiusataan, mutta eivät puutu siihen. Kiusaajalla voikin olla niin suuri valta muihin ihmisiin, että kukaan ei uskalla hänen vihansa pelossa edes ajatella, että tekisivät mitään, mikä suututtaisi kiusaajaa. Miten kukaan uskaltaa vastustaa kiusaajaa, kun voi ja todennäköisesti joutuu siitä itse kärsimään, varsinkin jos kokee olevansa myös heikompi/nuorempi/pienempi kuin kiusaaja.

Yksin voikin olla vaikea vastata kiusaajalle, mutta yhdessä siihen on jo paremmat mahdollisuudet. Jos useammat ihmiset puuttuvat kiusaajan tekemisiin, on hänen pakko jossakin vaiheessa alkaa tarkastelemaan käyttäytymistään. Toivottavasti.

Kiusaamisen lopettaminen voi tuntua mahdottomalta tehtävältä, mutta se ei ole sitä.

Kiusaaminen ei lopu, ellei siitä jatkuvasti puhuta. Siihen on puututtava kaikin keinoin kaikista lähteistä. Tämä blogikirjoitus on vain yksi pieni osa tätä taistelua.

Lasteni koulussa kiusaamiseen puututaan ja puhutaan KiVa koulu –kampanjan avulla. Minusta se on nostanut lasten tietoisuuteen ainakin sen, että mikä on kiusaamista ja että se on väärin. Kiusaaminen voi myös täyttää väkivaltarikoksen tunnusmerkit. Monet unohtavat, että henkinen väkivalta on myös rangaistava teko. Tietoisuuden lisäämisestä on hyvä aloittaa.

Lasten kasvatus on kuitenkin vanhempien vastuulla ja me vanhempina opetamme lapsillemme se, kuinka toisia ihmisiä kohdellaan. Kuitenkin varhaisessa puuttumisessa koulun rooli on merkittävä, koska siellä kiusaaminen useimmiten tapahtuu.

Mitä me vanhemmat voimme tehdä? Mitä sinä ja minä voidaan tehdä?

  • Kysytään kiusaamisesta. Luodaan kotona luottavainen ilmapiiri, jossa lapsella on tilaa puhua ilman rangaistuksen pelkoa. Esimerkiksi siitä onko hän tullut kiusatuksi, onko huomannut kiusaamista, tai kenties itse siihen syyllistynyt.
  • Kohotetaan lapsen itseluottamusta, on hän sitten kiusaaja tai kiusattu. Opetetaan epäonnistumaan ja nauramaan omille virheille. Opetetaan olemaan välittämättä toisten kapeutuneista mielipiteistä.
  • Opastetaan lasta tilanteisiin, harjoitellaan tilanteita ennalta! Valitettavasti vain ”lyö takaisin” tai ”älä välitä” kommentit eivät kanna kovin pitkälle. Opetetaan sanomaan kiusaajalle vastaan, sivuuttamaan kiusaajan kommentit jne.
  • Kiusaajaa voi myös pyytää lopettamaan toimintansa. Toiselta voi kysyä mitä hän tuolla tarkoitti ja kysyä miksi hänen tarkoituksenaan on pahoittaa toisen mieltä.
  • Pohditaan yhdessä lapsen hyviä puolia ja vahvistetaan niitä. Negatiivisistakin tunteista täytyy pystyä puhumaan ja muistetaan kunnioittaa niitä! Jos lapsesta tuntuu että hän on huono ja kukaan ei välitä hänestä, on se hänen kokemuksensa ja se tunne ei pyyhkiydy pois, sillä että sitä yritetään itsepintaisesti kumota. Sen sijaan voi lapsen kanssa voidaan pohtia, että mistä se tunne johtuu, onko siinä totuutta vai onko se vain kuvitelmaa. Tämä jo auttaa lasta eteenpäin tunteidensa käsittelyssä.

Entä käytännössä?

  • Lapsesi arvostaa sinua. Kerro esimerkki milloin olet itse kokenut kiusaamista tai ollut kiusaajana ja miten sait sen loppumaan.
  • Keskustele lapsesi kanssa siitä, että myös netissä solvaaminen ja uhkailu on rikos. Käykää yhdessä lapsen kanssa somekeskusteluja läpi. Pohtikaa mikä on sopivaa ja mikä ei. Muistuta netin yksityisyyssuojauksesta, että kukaan ei pääse esiintymään lapsesi nimellä tai hän ei vahingossa levitä omatekemää kotivideotaan julkisesti. Opeta lasta, että hän ei paljasta liian herkästi omia henkilökohtaisia asioitaan kenellekään somessa.
  • Tarvittaessa opeta lasta ottamaan kuvakaappauksia viesteistä tai tietokoneruudulta talteen.
  • Tuo kiusaamistilanteet aina opettajien ja kuraattorien, sekä muiden vanhempien tietoisuuteen. Mitä enemmän asiasta puhutaan, sen helpompi asiaan on puuttua. Jos jokainen vanhempi ilmoittaa jokaisesta havaitsemastaan kiusaamistapahtumasta, ei niitä enää voida sivuuttaa. Yksi tai kaksi tapahtumaa herkästi ajatellaan vielä sattumaksi, vaikka se olisikin vasta jäävuoren huippu. Useampi raportti eri tilanteista eri suunnilta auttaa eri osapuolia hahmottamaan kokonaistilanteen paremmin.
  • Huomaa, että ei kannata pakottaa kiusaajaa anteeksipyyntöihin. Jos toinen ihminen on kiusannut toista vuosia, on aliarvioivaa mitätöidä kiusatun tunteet ja vuosikausien väkivalta yhdellä lauseella. Monesti keinotekoisia anteeksipyyntöjä käytetään aikuisten rauhoittamiseksi, älä sorru tähän harhaan!

Mitä konkreettista voisimme tehdä kiusaamisen ehkäisemiseksi tai estämiseksi?

Mikäli koit aiheen tärkeäksi, ole hyvä ja jaa se somessa, vastustetaan yhdessä kiusaamista! Kun on tahtoa on keinot!

 

 

Lähteet: 1 . Sourander A et al . Bullying at age eight and criminality in adulthood: findings from the Finnish Nationwide 1981 Birth Cohort Study. Soc Psychiatry Psychiatr Epid 2011; 46: 1211–9.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: