Synnytyksen jälkeinen väsymys -kaikki ei ole masennusta!
Synnytyksen jälkeinen väsymys -kaikki ei olekaan masennusta
Mitä jos aina vain väsyttää, mutta ei koe itseään masentuneeksi? Mistä silloin voisi olla kyse?
Liity tästä mukaan Lääkärin blogin keskusteluryhmään
ILONA RITOLA,
KAIKKIEN IHMISTEN LÄÄKÄRI
Tuntemukset synnytyksen jälkeen
Kauan odotettu vauva saapuu vihdoin maailmaan, pilvet saavat hopeareunuksensa ja onnitteluita satelee. Sairaalassa vauva pestään, puetaan, tuodaan rinnalle ja hellitään. Saat kymmenet, ellei sadat ohjeet, miten jatkossa sinun pitää tehdä niin, näin ja noin. Joku kysyy nopeasti, miten sinä voit ja kuittaat ”ihan hyvin”. Haluat nopeasti kotiin oman perheen luokse, jos edes siellä saisi levätä rankan 9 kuukautta kestäneen koettelemuksen jälkeen
Neuvolantäti on joko elämän pelastus tai yksi pakollinen paha muiden joukossa. Hän saattaa olla juuri se pelastava enkeli, joka huomaa sulkeutuneisuutesi ja etäisyytesi ja ottaa sinun hyvinvoinnin asiaksesi. Tai sitten hän vauvaa punnitessa ohimennen kysyy, miten jaksat ja vastaat taas lakonisesti ”ihan hyvin”.
Yksin väsymyksen kanssa
Saatat ajatella, että tässäkö nyt yhtäkkiä vieraalle ihmiselle 5 minuutin aikana pitäisi selittää kaikki. Lähtisit itkien huoneesta, kun oven takana odottaa jo useampi äiti vauvoineen. Kuka keksi, että keskittäminen kannattaa ja se äitiysneuvolan täti johon jo tutustuit, ei enää hoidakaan sinua, vaan vauvaasi ja vauvasi on nyt ”lastenneuvolan asiakas” ja entä sinä? Sinun on nyt vain pärjättävä.
”Neuvolantäti on joko elämän pelastus tai yksi pakollinen paha muiden joukossa.”
Saatat ajatella, että lääkärille ainakin kerron huoleni vauvan lääkärikäynnillä, kunnes tajuat, että sen 15 minuutin aikana jonka tarkastus kestää, on tosiaan tarkoitus olla hiljaa ja seistä vieressä, kun lääkäri tutkii vauvan. Joissakin neuvoloissa jopa vauvat riisutaan valmiiksi, jotta lääkärin vastaanottoajasta säästyisi sekin minuutti, mitä vauvan riisumiseen menee.
Puhuisinko jälkitarkastuksessa? Tuossa mekaanisessa suorituksessa, mihin jo raskausaikana ja synnytyksessä jouduit alistumaan. Taas levitetään haarat, kylmät instrumentit sisään, sinne murjottuun alapäähän, pikainen vastaus ehkäisyn tarpeeseen, haarat kiinni, resepti kouraan, kiitos ja näkemiin. Seuraava!
Lähdet taas pettyneenä. Olithan täyttänyt jonkun lomakkeen synnytyksen jälkeisen masennuksen seulonnasta. Olosi on toki väsynyt, mutta et mielestäsi ole masentunut.
Jos tunnet näin, et ole yksin. Minä olen tuntenut näin. Potilaani ovat tunteneet näin. Minä en koskaan saanut sanottua esikoiseni syntymän jälkeen, että olen väsynyt. Muistan, kuinka yhden kerran olin päättänyt, että nyt sanon siitä neuvolantädille, mutta en uskaltanut. Itku kurkussa olin koko lapsen neuvolakäynnin, mutta pelkäsin avaavani Pandoran lippaan ja sitten vastaanottoaika jo loppuikin.
Kun kaikki väsymys ei olekaan masennusta
Vuosien päästä itse neuvolalääkärinä toimiessani, kuuntelin ja kysyin. Kysyin uudestaan niin kauan, että sain vastaukseksi, jotain muuta kuin ”ihan hyvää”. Kysyin, että mitä jos joku huono asia pitäisi mainita, mikä se olisi? Ihan yksi pieni asia vain.
Ja äidit itkivät, kun sanainen arkku aukesi. Tuli valtavan isoja asioita. Tyytymättömyyttä puolison osallistumiseen, jatkuvaan heräilyyn vauvan kanssa, viikkojen tai kuukausien kestoisia nukkumattomia öitä, kokonaisvaltaista uupumusta ja hätää.
Ennen kaikkea oli hätää omasta voinnista ja suoriutumisesta. Kokonaisvaltaisesta väsymystä, vaikka kaikki on hyvin. Täyttä ymmärtämättömyyttä siitä, miksi elimistö ei toimi niin kuin haluaisi. Oli hätää siitä, vaurioituuko vauva, kun äiti itkee. Siitä, että äiti ei nyt vaan jaksa. Mietin itsekin, että ei kaikki voi olla masennusta. Ei kaikki nämä äidit voi kärsiä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, jota on toitotettu niin kauan, että masennuslääkkeitä määrätään jo näkemättä potilasta.
Jossain vaiheessa äiti välttämättä enää edes muista, että hän on uupunut ja väsynyt. Siitä on tullut osa elämää. Tervetuloa vauva-arkeen, toivotetaan ivallisesti. ”Siitä se kuule vasta alkaa”. ”Pienet lapset, pienet murheet, odotapas kun ne kasvavat”. Saatat joskus mainita neuvolassa, että joo, ollaanhan sitä väsyneitä, mutta sehän kuuluu asiaan. Äitikavereiden kanssa naurahdetaan lakonisesti väsymyksestä puhuttaessa.
Vai hetkinen. Voisiko asiaa kuitenkin miettiä tarkemmin? Voisiko äidin väsymyksen taustalla olla oikeasti jotakin muuta kuin vain ”vauva-arki”. Moni äiti jolle tuputetaan vain masennusdiagnoosia alkaa jo epäilemän itseäänkin. Enhän ole koskaan tuntenut oloani masentuneeksi, voisiko väsymyksen taustalla olla ihan oikea fysiologinen tila?
Monet äidit nimittäin kertovat, että kaikki pitäisi olla hyvin, mutta vain väsyttää. Itkettää ja mitään ei jaksa tehdä. Vauva nukkuu, ei koskaan kitise, mies on ihana, isosisarukset hellivät, sylittelevät ja isovanhemmatkin hoitavat lapsikatrasta monta kertaa viikossa. Äiti on nukkunut yöt hyvin ja syönyt hyvin. Mutta aina vain väsyttää, uuvuttaa ja masentaa.
Mistä muusta voisi olla kyse kuin masennuksesta?
Kilpirauhanen synnytyksen jälkeen
5-10%:lla äideistä ilmenee kilpirauhasen liikatoimintaa n. 1.5-3 kuukauden ajan synnytyksen jälkeen. Sen jälkeen ilmenee kilpirauhasen vajaatoimintavaihe ja tavallisimmin hormonitasapaino palautuu itsekseenkin noin 6-9 kuukauden kuluttua synnytyksestä. Suurimman osan mielialan vaihteluista synnytyksen jälkeen onkin ajateltu johtuvan tästä kilpirauhasen toiminnan vaihtelusta.
Kuitenkin mikäli oireet ovat selvät, kuten elämää haittaaviksi eskaloituva väsymys, painonnousu ja vetämättömyys, kannattaa sitä hoitaa purkista otettavalla kilpirauhashormonilla, vaikkakin vaihe olisi itsestään ohimenevä. Toisilla tämä vajaatoimintavaihe menee ohi vuodessa, parissa, toisilla ei ollenkaan. Se on pitkä aika odotella. Parantuneistakin puolelle kehittyy pysyvä vajaatoiminta, joten arvoja on syytä tarkistaa vähintäänkin kerran vuodessa, alkuvaiheessa jopa 6 viikon välein.
Kilpirauhasarvot seilaavat siis paljonkin ja yksi keino päästä selville kilpirauhasongelmista, on selvittää kilpirauhasen vasta-aineet verestä.
Jos kilpirauhaslääkitys on jo entuudestaan, tiputetaan raskaudenajaksi nostettu annostelu takaisin entiseen jo muutaman päivän sisällä synnytyksestä ja arvot onkin syytä kontrolloida jo 6 viikon päästä siitä rutiininomaisesti.
”Toisilla tämä vajaatoimintavaihe menee ohi vuodessa, parissa, toisilla ei ollenkaan. Se on pitkä aika odotella”
Hemoglobiini ja rautavarastot synnytyksen jälkeen
Raskaus vaatii noin 1000 mg rautaa ja sitä tarvetta ei tyydytetä pelkällä ravinnon raudalla. Etenkin loppuraskautta kohden punasolutuotanto kiihtyy ja rautavarastot käytännössä tyhjenevät jo ennen synnytystä.
Rautavarastojen täyttymiseen on arveltu menevän noin pari vuotta synnytyksen jälkeen, mutta uudet raskaudet tai synnytyksen yhteydessä tapahtuneet verenmenetykset lisäävät tuota aikaa. Voi äitejä, joilla on useampi lapsi, kuten täällä Pohjois-Pohjanmaalla monilla on!
Lasten saanti tiheällä aikataululla onkin siis aihe rautavarastojen tarkasteluun ja profylaktiseen rautasubstituutioon. Synnytyksen jälkeisen väsymyksen ja voimattomuuden taustalla voi siis olla kyse hivenainepuutoksesta, joka on verrattain helposti todennettavissa ja korjattavissa.
Raudanpuute aiheuttaa moninaisia oireita ilman anemiaakin, sen ollessa kudoksille välttämätön hivenaine.
Väsyttääkö sinua, harveneeko hiukset, hegnästyttääkö? Sinulla voi olla raudanpuute ilman anemiaa, josta olen kertonut kirjoituksessani ”Voiko raudanpuute aiheuttaa oireita ja tulisiko sitä hoitaa?” Rautavarastoja ei voi arvioida pelkällä hemoglobiinilla, joka on monesti viitealueella, vaan niitä arvioidaan ferritiinimittauksella.
Voiko raudanpuute aiheuttaa oireita ilman anemiaakin ja tulisiko sitä hoitaa?
Estrogeeni synnytyksen jälkeen
Raskaudenaikaiset korkealla olevat estrogeenipitoisuudet romahtavat istukan laukaiseman hormonimuutosprosessin seurauksena. Pientä alakuloisuutta ja väsymystä! Tässä yksi hyvä selitys, vaikka ei ihan kaikkea selitäkään. Pientä esimakua tulevista vaihdevuosista kuitenkin. Imetysaika meneekin vielä kärsiessä ohuista hiuksista, limakalvoista ja herkästä mielestä. Muista pitää emättimen limakalvoista huolta imetyksen aikana!
Ruokavalio
Sanomattakin selvää, että huonolla syömisellä vointi on huono. Oli se sitten yksipuolinen ruokavalio herkuista koostuen, josta puuttuu kaikki tärkeät vitamiinit ja hivenaineet tai sitten syömisen unohtuminen kokonaan. Olit syy mikä tahansa, terveellinen ja monipuolinen ruokavalio on kaiken hyvinvoinnin alku. Väsymystä voi aiheuttaa osaltaan D-vitamiinin ja B12-vitamiinin puute.
Uniapnea
Jäikö synnytyksen jälkeen ylimääräistä painoa? Puoliso valittaa, että kuorsaat ja aamuisin heräät väsyneenä päänsäryn kanssa? Silloin kannattaa miettiä uniapnean mahdollisuutta ja hakeutua kotona tehtävään uniapnearekisteröintiin.
Verensokeri
Raskaudenaikainen painonnousu saattaa jäädä pysyväksi elämäntapojen muuttuessa ja mikäli ylipainoa jää pitkäksi aikaa, voi se kertoa tyypin II diabeteksen puhkeamisesta. Myös raskausajan diabeetikoilla raskauden jälkeisen diabeteksen kehittymisen vaara on 50% suurempi. Sokerirasitustesti heillä tehdäänkin jälkitarkastuksen aikoihin ja vuoden välein synnytyksestä. Sokerirastitustesti tulisikin tehdä väsymysselvittelyiden yhteydessä. Diabeteksen oireita väsymyksen ohella on jatkuva jano ja virtsanerityksen lisääntyminen, toisaalta se voi olla salakavalan oireetonkin.
Lue lisää diabetesvastaanotostamme, myös nettivastaanotto!
Edellinen
Seuraava
Infektiot synnytyksen jälkeen
Synnytyksen jälkeinen aika on riskialtista kohtutulehdukselle, rintatulehdukselle ja verenmyrkytyksille. Alkuvaiheessa tulehdukset saattavat ilmetä vain väsymyksenä. Rintatulehdusta epäillessäsi hyödynnä nettivastaanottoomme, jolloin saat lääkäriltä reseptit, hoito- ja toimintaohjeet nopeasti ja joustavasti.
Antibioottireseptit menevät sähköisesti apteekkiin ja hoito saadaan nopeasti aloitettua. Rintatulehduksessa kuume nousee nopeasti 39 asteeseen ja rinnassa tuntuu kovia kohtia, joihin maito on pakkaantunut. Hoito on hyvä saada aloitettua mahdollisimman nopeasti, ennen kuin rintatulehdus ehtii muuttua paiseeksi, joka voi lopulta johtaa kirurgisiin toimenpiteisiin.
Väsymystä voi aiheuttaa monet muutkin infektiot, jotka sinänsä ei liity synnytykseen ja vauva-aikaan, mutta mainittakoon mm. Borrelia ja hepatiitit, jotka on varsin helppo tutkia vasta-ainetesteillä laboratoriosta.
Unettomuus ja valvominen synnytyksen jälkeen
Voi hyvänen aika, mistä tätä edes aloittaisi. Ensin et malta nukkua, kun pelkäät että vauva lakkaa hengittämästä ja sitten kun lopulta saisit nukuttua, aloittaa vauva yöhulinat ja tissin hamuamisen tunnin välein, vähän mahanpuruja ja atooppista ihottumaa, niin katkeamaton yöuni on kaukainen haave vain. Ehkä ensi vuonna sitten, jos silloinkaan.
Raskaus ja mielialan vaihtelut eivät siis todellakaan pääty synnytykseen, vaan jatkuvat taas kohti seuraavaa kuukautiskiertoa, synnytystä ja lopulta vaihdevuosia. Mielestäni varsinkin nuorilla äideillä on tolkuttomat paineet siitä, miltä pitäisi näyttää, miten päin pitäisi olla, tekeekö nyt oikein, väärin vai sitenpäin.
Pääsääntöisesti vauva tarvitsee, ruokaa ja rakkautta. Vauva ei välitä siitä onko kiloja jäänyt muutama vai kymmenen enemmän. Vauva ei välitä oliko vaatteet pilkullisia vai raidallisia. Vauva välittää äidin läheisyydestä, hymystä, lämmöstä ja tuoksusta. Vauva välittää siitä, että äiti voi hyvin, koska silloin hänkin voi hyvin. Jokaisen äidin velvollisuus on hoitaa itsensä terveeksi! Siinä minä voin auttaa!
Tutustu nettivastaanottoon tästä
”Vauva ei välitä siitä onko kiloja jäänyt muutama vai kymmenen enemmän”
Mistä tietää kärsiikö masennuksesta vai muusta syystä johtuvasta väsymyksestä?
Yleisesti ajatellaan, että elimelliseen syyhyn viittaa väsymys, jossa alkuvaiheessa on intoa lähteä tekemään asioita, mutta väsymys estää niiden loppuun suorittamisen esimerkiksi suunnittelet kovasti mitä kaikkea huomenna teetkään, sellaista kivaa ja mielekästä, mutta sitten elimistön totaalinen uupumus iskee aina kesken kaiken ja pakottaa lopettamaan ennen aikojaan.
Lisäksi mitä enemmän on muitakin oireita, kuin väsymystä, sen enemmän se puhuu sen puolesta, että kyseessä on jokin fysiologinen tila eikä vain psyykkinen oireilu. Toisaalta jossakin vaiheessa, kun on tarpeeksi pitkään ollut vajaatehoinen syystä tai toisesta, alkaa sekin pikkuhiljaa masentaa.
Etenkin jos uutena oireena tulee väsymys, eikä ole lapsuudesta asti ollut taipuvainen masentuneisuuteen. Yleensä tällaista väsymystä sairastavat osaavat hyvinkin tarkasti kuvata väsymystään, kuten kuinka happi loppuu kesken kävelylenkin tai lihaksia alkaa särkeä ja palautuminen vie monta päivää.
Joskus raudanpuutteen ainoa oireena on levottomat jalat, jotka yleensä korjaanutvat rautatasapainon korjaanumisella
Lue tästä lisää levottomista jaloista
Miten kauan synnytyksen jälkeinen väsymys kestää, että se on normaalia?
Fysiologisesti lapsivuodeaika kestää 6-12 viikkoa. Sinä aikana kohtu ja muu elimistö palautuu ennalleen. Pahin anemia on korjaantunut, vaikka rautavarastot ammottavat tyhjyyttään aiheuttamassa oireita. Ja kilpirauhanen vasta heräilee omaan epätasapainottomuuteen. Eli normaali baby blues menee ohi varsin nopeasti ja väsymyksen jatkuessa useamman kuukauden synnytyksen jälkeen, suosittelisin hakeutumaan keskustelemaan asiasta lääkärin kanssa ja ottamaan laboratoriokokeita.
Kyseessä ei ole vähäpätöinen asia, sillä äitien oikealla hoitamisella nopeasti ja tehokkaasti, saataisiin äidit voimaan paremmin ja nopeammin. Se heijastuisi lasten hyvinvointina, ja äidin nopeampana paluuna työelämään tai myönteisempänä suhtautumisena useamman lapsen hankintaan, mainitakseni muutamia esimerkkejä. Kaikki väsymys ei vain ole masennusta.
Mikäli et tule kuulluksi väsymyksesi kanssa, suosittelen hakeutumaan toiselle lääkärille. Joskus väsymyksen syyn päättely kertomuksen seasta voi olla vaikeaa ja kokemukseni mukaan, jos lääkäri ei sitä lähde selvittämään, on hänellä tässä ns. sokea kohta ja hän tuskin tulee pääsemäänkään väsymyksestäsi selville jatkossakaan.
Lääkäri Ilona Ritola, Lääketieteellinen johtaja, Medipudas OY
Jaan vinkkejä raudanpuutteeseen ja muihin yleislääkärin ajankohtaisiin asioihin Instagram tililläni @laakari_ilonaritola.
Tule mukaan keskusteluun ”Lääkärin blogi” -keskusteluryhmään facebookissa.
”Kyseessä ei ole vähäpätöinen asia, sillä äitien oikealla hoitamisella nopeasti ja tehokkaasti, saataisiin äidit voimaan paremmin ja nopeammin”
Lue tästä ”Voiko rautaa syödä omatoimisesti?”
”Mitä hemoglobiini ja ferritiini kertovat raudanpuutteesta”
”Voiko raudanpuute aiheuttaa oireita ilman anemiaakin ja tulisiko sitä hoitaa?”
Lue lisää ”Miten kuukautisvuotoa voi vähentää?”
